Taimelan koulun kuutoset matkalla Viroon – aitäh on kiitos ja palun on ole hyvä!

Taimelan koulun kuutoset matkalla Viroon – aitäh on kiitos ja palun on ole hyvä!

Kun tämä lehtijuttu julkaistaan, ovat Taimelan oppilaat opettajiensa Kirsti Joensuun ja Heikki Honkolan sekä vanhemman Leo Ahvenlammen kanssa tutustumassa koulunkäyntiin virolaisen Aren koulun kuudennessa luokassa.

Leirikoulu on ollut oppilaiden kevään suurprojekti, johon on mm kerätty sponsorirahaa, tutustuttu passin hankintaan ja opiskeltu Viron kieltä ja kulttuuria. Aikaa projektin valmisteluun on kulunut paljon, mutta se on opettanut monenlaista.

Miten tämä on mahdollista?

Leirikoulurahoitus kerättiin yrityksiltä. Kiersimme sponsorikirjettä näyttäen yrityksiä yhdessä luokkakavereiden tai vanhempiemme kanssa. Myös Lions Club Lehtimäki tuki meitä huomattavalla summalla.

Yritysten summat vaihtelivat 10 eurosta 500 euroon. Jokainen euro toi meille hyvän mielen. Pankkitilin karttumista oli huikea seurata alkukevään ajan.

Naamamme venähtivät, kun eräällä sponsoripyyntöreissulla kainosti esitimme 100 – 150 euron pyyntöä ja virkailija kirjoittikin paperiin 500 euron lahjoituksen.

Kukaan meistä ei meinannut uskoa siihen. Ilman yritystukea emme olisi reissussa! Luokkamme nettisivuilla Pedanetissä on listaus kaikista meitä tukeneista yrityksistä.

Leirikouluun lähtö ulkomaille vaatii muutaman lomakkeen täytön. Tietenkin ensin haettiin passi. Tosin aika usealla meistä se oli jo.

Laivayhtiö vaati vanhempien allekirjoittaman matkustusluvan ja sopimuksen siitä, kuka valvoo meitä laivalla, kun olemme alaikäisiä. Lisäksi opettaja täytätti leirikoulusopimuksen, jossa kerrottiin, että reissussa koulun säännöt koskee päivää ja yötä. Ei ole siis vapaa-aikaa.

Kevään aikana opettajamme Heikki, Viro-asiantuntija, piti meille Viron kielen ja kulttuurin kurssia. Opiskelimme sanoja ja sanontoja ja tutustuimme paikkoihin, joissa mahdollisesti vierailemme. Monet meistä tilasivat eurooppalaisen sairaanhoitokortin, mietimme tarvittavia vakuutuksia ja tutkimme, mikä operaattori laskuttaa vielä ylimääräisiä kuluja ulkomaanpuheluista.

Mietimme yhdessä, mitä pakata mukaan ja kuka majoittuu kenenkin kanssa. Tuliaisiksi kaveriluokalle varasimme Fazerin Pieni pala Suomea -suklaalevyjä.

Opettaja ja rehtori saivat kaupungin vaakunalla varustetut Tapio Wirkkalan suunnittelemat Pyörre-maljat. Olimme valmistautuneet reissuun, joka on meistä joillekin ensimmäinen ulkomaanmatka tai ensimmäinen laivamatka tai ensimmäinen junamatka, kohtuu hyvin.

Liikumme kulkupelillä jos toisellakin

Vanhemmat kuskasivat meidät rautatieasemalle Seinäjoelle. Sitten junaan ja menoksi! Menomatkalla ollaan alakerrassa, paluumatkalle on luvattu yläkertapaikat.

Helsingissä asemalta oli yksinkertaisinta siirtyä Länsisatamaan raitiovaunulla. Etukäteen oli selvitetty että 6T ja 7 ajavat sinne. Laivalla syötiin kunnon lounas, että jaksetaan perille. Tallinnassa vaihdettiin laivaterminaalista taksilla bussiterminaaliin.

LuxExpress näytti nettitietojen perusteella tosi hulppealta autolta; wifi ja näytöt kiinni selkänojissa.

LuxExpress vie meidät 150 kilometrin päässä olevaan majapaikkaamme Pärnuun. Seikkailu on hyvästi aluillaan.

Mitä tuleman pitää?

Majoitumme 18 kilometrin päähän Aren kylästä ja koulusta Pärnun keskustassa olevaan Lõuna-hostelliin.
Harjoittelimme paria musiikkiesitystä osittain myös viroksi kaveriluokkaa varten, mutta koska virolaiset ovat varsinaista laulukansaa, voi olla, ettei rohkeutemme riitä niitä esittämään.

Kouluvierailun lisäksi tarkoituksena on tutustua keskiaikaisen Pärnun nähtävyyksiin sekä jalan että pyörällä.

Pidämme elämyksellisen historian oppitunnin Pärnun museossa. Yhden päivän pyöräilemme lähimailla, etenkin upealla rantareitillä.

Pääasiassa istumme valmiiseen ruokapöytään, mutta iltapalavärkit saamme käydä kaupasta itse ostamassa oman maun mukaan leirikoulurahoilla. Shoppailemaankin toivomme pääsevämme. Tämän vuoksi matkalaukkuihin on jätetty tilaa.

Tiedämme, että pirtelö Hesburgissa maksaa Virossa 2,90 euroa. Pärnussa bongailemme myös nähtävyyksiä ja kisassa hyvin menestyneet palkitaan viimeisenä iltana päivällisen yhteydessä.

Matkan aikana otamme paljon kuvia, että voimme sitten kertoa reissustamme koulussa ja kotona. Meillä on suunnitteilla myös livestream -lähetystä Youtuben kautta sellaisista tilanteista, joissa tilanne on hallinnassa. Tästä voi tulla hyvä reissu!