Info- ja ideointi-illassa suuri joukko yrittäjiä pohti ideoita erikoiskaupan valoisamman tulevaisuuden eteen.

Eteneekö erikoiskauppa tyhjillä renkailla vai tähdätäänkö Suomen parhaaksi?

Kaupan kehittämisryhmä Alajärvellä järjesti yrittäjien info- ja ideointi-illan, jossa visioitiin erikoiskaupan seuraavaa tasoa ja tulevaisuutta. Korkealentoisten ajatusten vetäjänä toimi Republic of Communications Oy:ssä markkinoinnin parissa toimiva Jussi Harju.

Kehittämisryhmän puheenjohtaja Lauri Joensuu kertoi tilaisuuden avauspuheenvuorossa erikoiskaupan haasteista, joita ovat verkkokauppa, isot kauppapitäjät, väkiluku ja väestön ikääntyminen. Alajärven erikoiskaupassa vallitsee nyt tilanne, jossa puolet ostajista on muita kuin alajärveläisiä. Vaikutusalue on 40 000 henkilöä.

Alajärvellä on hyvä tilanne vuokratilojen ja niiden hintatason suhteen, mutta haasteena on saada uusia, innokkaita yrittäjiä. Yrittäjät tiedostavat, että tarve olisi esimerkiksi miesten vaatetusliikkeelle.

Jussi Harju herätteli yrittäjiä keskusteluun erikoiskaupan
tulevaisuudesta ja noususta seuraavalle tasolle.

Harju heittikin yrittäjille ehkä hurjiltakin kuulostaneita ideoita, kuten voisiko Alajärvi haastaa Tuurin.

Visioiden tarkoitus oli ravistella yrittäjien ajatusmaailmaa ja ideoida mitä tehdä, jotta erikoiskaupalla olisi valoisa tulevaisuus. Nopeasti Harju totesikin, ettei Alajärvellä ole tappiomieliala, vaan koko ajan rakennetaan uutta.

Yrittäjät näkivät, että Alajärvi on verkottunut, ja monen yrityksen kautta on signaali sekä maailmalle että lähialueen kuntiin.

Kaupunkia on brändätty kaupan keskuksena ja tuotu esille, että jos täällä ei ole palveluja, ne ovat sitten todella kaukana. Harjun mukaan vanha kauppakatu on ongelma monessa paikassa, ja jos se ongelma pystyttäisiin ratkaisemaan, siitä voisi heti tehdä myytävän tuotteen.

Nyt kuitenkin ajetaan hieman tyhjillä renkailla, totesivat yrittäjät. Olisi keksittävä jotain uutta ennen kuin rengas lopulta puhkeaa. Harju kehottikin kuvittelemaan asiaa nyt riittävän isosti ja viemään sitä eteenpäin.

Yrittäjät näkivät lukuisia hyviä asioita joita ei kannata muuttaa, kuten terveydenhuolto, kaupankeskittymä -ajatus, liikuntapalvelut ja asumisviihtyvyys. Harju kuitenkin sanoi, että muutosta ei tule, jos ei olla valmiita luopumaan jostain. Tulevaisuutta pitäisi miettiä myös siitä näkökulmasta.

Yrittäjien ajatusta siitä, että alueella on hyvin teollisuuden työpaikkoja, Harju ravisteli vastaväitteellä miksei niitä voisi olla vielä enemmän? Voisiko alumiiniteollisuuden ympärille rakentaa vielä jotain suurempaa? Teollisuuden työpaikkojen lisäksi tarvitaan myös muita työpaikkoja.

Isona ongelmana nähtiin myös se, että ympäryskunnista käydään Alajärvellä töissä, mutta kaupunkiin ei muuteta. Tähän yrittäjät haluaisivat apuja kaupungiltakin. Pitäisi löytyä helposti vuokra-asuntoja, ja talonrakentajille saada tontti ja rakennuslupa ilman turhaa byrokratiaa.

Harju kehotti pohtimaan missä Alajärvi on ja voisi olla Suomen paras. Ajatuksena on se, että kun ollaan hyviä jossain, ollaan ylpeitä itsestämme, ollaan valmiit kertomaan se myös muille.

Harjun mukaan nyt tarvittaisiinkin toimenpidesuunnitelma, jossa on jotain konkretiaa. Vastuuta ei voi ulkoistaa muille. Yrittäjien pitäisi myös miettiä, miksei heidän palvelujaan käytetä. He tunnistivatkin ostamisen pakon tunteen, jota asiakkaat saattavat kokea kivijalkaliikkeisiin saapuessaan.

Olisikin mietittävä kenen kanssa tätä tehdään yhdessä ja tavoitella erinomaista onnistumista. Yhteistä maalia ja visiota ei kuitenkaan oikein saatu keskustelussa aikaan. Harju kehottikin miettimään, minkä asian puolesta yrittäjät voisivat kaikki olla liikkeellä. Nyt se näkemys näyttäisi vielä puuttuvan.

Jaana Koivukoski