Kyläkirjan kirjoittaja Seppo Kataja ja Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseura ry:n puheenjohtaja Heikki Salmela.

Tuore kyläkirja kertoo historiaa ja tarinoita vanhasta Pokelasta

Vimpeliläisen historianharrastajan Seppo Katajan kahdeksan vuotta sitten aloittama tutkimus- ja kirjoitusurakka on nyt päätöksessä: Pokelan, Lakaniemen, Pyhälahden ja Viitaniemen yhteinen kyläkirja on tullut painosta myyntiin.

Katajalla on riittänyt kahlaamista. Kirjan lähdeluettelosta löytyy pyöreästi 250 kirjaa, muuta kirjallista materiaalia, sanoma- ja aikakauslehteä, nettimateriaalia ja haastateltua ihmistä.
– Digitalisaation laajeneminen eli vanhojen lehtien, seurakunnan arkistojen ynnä muun aineiston tulo nettiin on edesauttanut työtäni tavattoman paljon, Kataja toteaa.

Hän on jututtanut henkilökohtaisesti yli neljääkymmentä ihmistä. Heistä moni on jo kuollut.
224-sivuisessa teoksessa on asiaa eri aihepiireistä ja henkilöistä noin 60 kappaleen verran sekä runsaasti kuvia.

Projekti laajeni matkan varrella

Kirjan nimi on Pokela Lakaniemi Pyhälahti Viitaniemi kyläkirja, alaotsikkona Historiaa ja tarinaa Björknäsistä, Vimpelin vanhan Pokelan kylän alueelta.

1500–1600-luvuilla Vimpeliin kuului vain kaksi kylää muutamine tupineen.
– Nykyisen kirkonkylän talot kuuluivat Vindalan kylään ja Pokelan ja Sääksjärven talot Björknäsin kylään. Myöhemmin Björknäsiin kuuluivat myös nykyisen Lakaniemen, Pyhälahden, Viitaniemen ja Lypsinmaan talot, Kataja kertoo.

1700-luvulla Björknäsin rinnalla alkoi yleistyä nimi Pokela. 1700–1800-lukujen aikana omiksi kylikseen erkanivat Pyhälahti, Viitaniemi ja Lakaniemi.
Vuonna 2010 Kataja lähti tekemään kuvakirjaa entisistä ja nykyisistä Pokelan taloista Tuulikki Korkia-ahon aloitteesta, työryhmän ja Järviseutu-Säätiön tukemana.
– Pian ajatuksissani alkoi pyöriä haave laajemmasta kyläkirjasta, joten aloin käydä läpi arkistoja, kirjoja ja lehtiä sekä haastatella kyläläisiä.

Jo vuosia sitten Kataja kirjoitti kyläkirjan, joka sisälsi historiatiedot Björknäsin kylästä eli Pyhälahdesta, Viitaniemestä ja Lakaniemestä 1700–1800-luvuille ja Pokelasta nykypäivään asti. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat eikä kirja lähtenyt vielä painoon.
– Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseura ry:n johtokunta päätti kustantaa kirjan, joten ryhdyin kokoamaan lisäaineistoa Lakaniemen, Pyhälahden ja Viitaniemen alueilta.

Painotuore kyläkirja on nyt myynnissä.

Merkittävien asioiden ja ihmisten kylä

Kirjasta selviää, ettei Pokela ole ollut mikään takapajula sanonnasta Pimeä niinku Pokelassa jouluna huolimatta.
– Jouluna 1917 sähköt sattuivat katkeamaan. Pokelassa oli Järviseudun ensimmäinen sähkölaitos ja ihmiset olivat ylpeyksissään hävittäneet öljylamput, Kataja hymähtää.
Sähkövalo tuli kylään vuonna 1915. Kirjasto perustettiin vuonna 1891, meijeri 1894, kansakoulu 1901, nuorisoseura 1921 ja osuuskassa 1923. Sotakoulu toimi kylässä molemmin puolin vuodenvaihdetta 1917–1918.
Kylä tunnetaan urheilijoista ja kansanmusiikista. Omat lukunsa kirjassa on esimerkiksi pesäpalloilijoista Markus Lakaniemestä ja Vesa Liikalasta sekä edesmenneistä Harjun tohturista, Pokelan Konstasta ja Vimpelin Väinämöisestä.
Kirjassa on myös kokoelma kylässä kuultuja sananparsia ja lausahduksia.
Järviseutu-Säätiön lisäksi tukea ovat antaneet Vimpelin kunta ja Vimpeli-Seura. Kirjaa on painettu 320 kappaletta.

Eero Pokelan isännöimän talon ulkorakennuksessa lukee isännän sukunimi ja kotikylän nimi.

Anne Savela