Pauliina Hännisen opastuksella voimaannuttiin ja tutustuttiin Suomen luontoon. Kuva: Aisapari ry.

Tunteet ja luonto mukana kansainvälisessä seminaarissa

Kaksivuotisen Iira-hankkeen päätösseminaari kokosi Lappajärvelle noin 80 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Itävallasta. Hankkeen kohderyhmänä ovat kotouttamistyötä paikallistasolla tekevät ihmiset – kuten esimerkiksi kuntien työntekijät, hankevetäjät ja vapaaehtoiset. Kolmipäiväinen seminaari oli viime vuonna alkaneen ja ensi kesäkuussa päättyvän hankkeen päätösseminaari, jonka teemana oli Kohti uutta ja tuntematonta.

Hankkeen seuraavassa vaiheessa tähän asti kerättyä tietoa ryhdytään jakamaan alueiden asukkaille ja työntekijöille, jotka hyötyisivät tiedosta ja kerätyistä hyvistä käytännöistä. Iira-hankkeessa on jo koottu 50-sivuinen tietopaketti eri maiden kotouttamistyössä hyväksi koetuista käytännöistä.

Luontoa ja laulua

Seminaari toteutettiin monesta muusta seminaarista poikkeavalla tavalla. Idea oli saatu alkuvuodesta Alajärvellä pidetystä tapahtumanjärjestämiskoulutuksesta. Pääpaino ei ollut luentojen kuuntelemisella ja PowerPoint-esitysten seuraamisella, vaan seminaariväki laitettiin kokemaan asioita.

Seminaarivieraat otettiin avausiltana vastaan aivan kuin he olisivat tulleet vastaanottokeskukseen. Heille puhuttiin suomea ja arabiaa ja heidät valokuvattiin. Muutama ulkomainen seminaarivieras osasi arabiaa ja käänsi ja kertoi tapahtuman kulusta muille.
– Seuraavana aamuna vastaanotto vedettiin yhteen: mitä ajatuksia ja tunteita tämä herätti seminaariin osallistujissa. Saimme palautetta, että vastaanotosta oli tykätty. Siinä tilanteessa oli joutunut käymään läpi niitä tunteita, joita turvapaikanhakijat tuntevat, tiivistää koordinaattori Eeva Arpala.

Suomalaisuus ja Suomen luonto olivat esillä seminaarin työpajoissa. Yhdessä työpajassa opeteltiin suomea, toisessa käytiin läpi Suomen luontoa ja sen merkitystä suomalaisille sekä esiteltiin jokamiehenoikeuksia. Yhdessä työpajassa harjoiteltiin ihmisten kohtaamista ja toisen ihmisen asemaan asettumista.

Musiikkityöpajassa opeteltiin Timo Kotipellon johdolla laulamaan Karjalan kunnailla -kappaletta, joka tuo myös esiin Karjalan evakkojen kaipuuta kotiseudulleen.
– Suomen kielen todettiin olevan vaikean intonaation takia. Laulamalla kieli menee paremmin perille. Osa seminaariin osallistuneista tunnisti Kotipellon ja kertoi menevänsä Stratovariuksen keikalle joko Saksassa tai Itävallassa.

Timo Kotipellon (oik.) johdolla seminaarivieraat opettelivat suomea ja laulamaan Karjalan kunnailla. Kuva: Aisapari ry.

Tärkeä kielitaito

Seminaariin kuului myös vierailuja. Yksi ryhmä vieraili Kauhavalla tutustumassa vastaanottokeskuksen toimintaan ja siihen, millä tavoin Järvilakeuden kansalaisopisto osallistuu kotouttamistyöhön. Toinen ryhmä vieraili Vimpelissä ja Alajärvellä. Vimpelissä tutustuttiin Vuokrakirppis Onniin, jonka omistajat Inessa Maliarevitsh ja Aleksandr Anaev ovat kotoisin Vitelestä, Venäjän Karjalasta. He kertoivat omista taustoistaan ja siitä, millaista yrityksen perustaminen ja yrittäminen on Suomessa.

Itävallan Tirolin osavaltiossa sijaitsevan Wipptalin kaupungissa toimivassa lasten ja vanhempien keskuksessa työskentelevät Mika Vranic ja Angelika Koidl olivat vakuuttuneita seminaarin hyödyllisyydestä.
– Opettelimme suomea ja huomasimme, miten vaikeaa maahanmuuttajalle kielen oppiminen on vaihe vaiheelta. Kielitaito auttaa opiskelujen jälkeisessä työpaikan hakemisessa. Kielitaito on kaiken perusta, tietää Vranic.

Lasten ja vanhempien keskuksessa työskennellään esimerkiksi Syyriasta, Afganistanista ja Tšetšeniasta Itävaltaan saapuneiden nuorten lapsiperheiden kanssa. Wipptalissa maahanmuuttajataustaiset lapset opiskelevat omassa ryhmässään saksaa kymmenen tuntia viikossa.

– Meidän alueellamme puhutaan voimakasta murretta. Aluksi maahanmuuttajalapset eivät ymmärtäneet mitään, mitä luokassa puhuttiin. Meidän täytyy auttaa lapsia luokissa, Angelika Koidl kertoo.

Itävaltalaiset Mika Vranic (vasemmalla) ja Angelika Koidl ostivat Inessa Maliarevitshilta vanhat ruplan setelit. Itävaltalaiskaksikko työskentelevät maahanmuuttajalasten ja -perheiden parissa.

Eväitä tulevaan

Iira-hanke on antanut Angelika Kodlille ja Mika Vranicille paljon mahdollisuuksia ja ideoita ja siihen, kuinka tuoda hankkeessa mukana olevia asioita maahanmuuttajien lisäksi myös paikallisille asukkaille.
– Yritämme päästä omiin tavoitteisiimme askel kerrallaan. Tiedämme toki, että politiikka toimii eri tavalla kuin oma työmme ja sen tavoitteet, Vranic kertoo.

Koidl toteaa, että heidän organisaationsa on pieni.
– Työskentelemme perusasioiden parissa. On todella suuri etu nähdä, miten muualla ja muissa hankkeissa toimitaan. Olemme saaneet uusia ideoita ja innostuneet ilmapiiristä.

Alajärvellä Iira-hankkeen seminaariin osallistuneet vierailivat Jamin Kurejoen toimipisteessä. Eeva Arpala kertoo Jamilla käyneiden itävaltalaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten vakuuttuneen Suomen koulutusjärjestelmästä. Vierailun aikana oppilaitoksen edustajat kertoivat, että tekemällä oppii myös kielen ja työn.

Virpi Poikelin