Hietakorven luomimaitotilan biokaasulaitoksen avoimien ovien päivä kiinnosti kävijöitä Vimpelin Sääksjärvellä.

Biokaasulaitos toi positiivista kuhinaa Sääksjärvelle

Vimpelin Sääksjärvellä sijaitsevalla Hietakorven luomumaitotilalla otettiin syyskuussa iso askel kohti tulevaisuutta.

Tuomo Latvalan ja Maija Kyrönlahden luotsaamalla tilalla otettiin käyttöön biokaasulaitos, jonka avulla on tarkoitus säästää sähkön ostoa 25000 eurolla ja lämpölaskua noin 10 000 eurolla vuodessa. Tämän lisäksi paremman lannoitevaikutuksen arvellaan tuovan tilalle vuosittain noin 10000 euron säästöt.

Joona (vas.) ja Johannes Lukkari saapuivat Sotkamosta saakka imemään tietoa biokaasulaitoksesta.

Biokaasutuotannon raaka-aineina toimivat lehmän lanta sekä syötäväksi kelpaamaton rehu. Laitoksen maksimikaasuteho on 150 kilowattia.

Hietakorven tilaa vuodesta 1998 lähtien isännöinyt Tuomo Latvala kertoo olleensa jo kauan kiinnostunut biokaasusta.

Biokaasulaitoksen rakentaminen oli mahdollista, sillä syötteet eli naudan lietelanta, säilörehu ja kuivalanta ovat jo olemassa. Biokaasulaitos mahdollistaa myös lietteen helpomman levitettävyyden.

– Lämmöntuotanto olisi vaatinut tulevaisuudessa investoinnin. Nyt se tuli samalla, kertoo Latvala.

Latvalan mielessä siintää ajatus, jonka mukaan biokaasulaitoksella voisi tulevaisuudessa jalostaa liikennepolttoainetta oman tilan koneita varten.

Hietakorven tilalla on 160 lypsävää. Kylmäkasvatustilaa on noin 30 hieholle. Uusi pihatto robotteineen otettiin käyttöön vuonna 2010. Peltopinta-alaa on noin 300 hehtaaria.

Tilan luomupelloilla viljellään nurmea, korsirehua sekä jonkin verran viljaa. Hietakorpi Ay sai Vimpelin kunnallisen yrittäjäpalkinnon vuonna 2015.

Maija Kyrönlahti ja Tuomo Latvala kertoivat tilalleen saapuneille tapahtumavieraille kiinnostuksestaan biokaasua kohtaan.

 

Monta hyötynäkökulmaa

Hajautetun uusiutuvan energian sekä energia- ja materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluita tarjoavan Envitecpolis Oy:n biokaasuasiantuntija Toni Taavitsainen kertoo, että lietelannassa on huomattava energiamääräsisältö, joka jäisi muuten käyttämättä.

– Kun volyymit ovat isoja, hyödyt kertaantuvat. Tila pääsee energiaomavaraiseksi, kun sähkö ja lämpö pystytään tuottamaan itse. Biokaasulaitos vaikuttaa myös lantalogistiikkaan ja ravinteidenkäytön tehostumiseen.

– Lannoiteominaisuus on parempi – siinä ei ole hajuja. Raakalietettä ei voi välttämättä viedä taajama-asutuksen lähellä oleville peltolohkoille, mutta biokaasulaitoksesta tulevaa mädätysjäännöstä voi.

Biokaasulaitos voi tuoda säästöjä myös kuljetuskustannuksissa. Prosessissa voidaan käyttää hyväksi myös ylijäämärehut, joista saadaan otettua energia talteen.

Laitosten rakentamisen ajureina toimivat myös esimerkiksi lannan käsittely ja ravinnekäytön tehostuminen. Maatiloilla tuotettava biokaasu on täysin uusiutuva polttoaine ja tätä kautta voidaan vaikuttaa positiivisesti viime aikoina paljon esillä olleisiin päästöasioihin.

Maatilakäyttöön tarkoitettujen biokaasulaitosten kustannusarvio on noin 500 000 euroa.

Lisää biokaasulaitoksia

Maatilakäytössä oleva biokaasulaitos on toistaiseksi harvinaisuus Suomessa: käytössä on parisenkymmentä laitosta. Vielä vuonna 2015 biokaasulaitoksia oli kaikkiaan noin 15, joista alle puolet yritysvetoisilla maatiloilla.

– Lyhyellä aikajänteellä on tapahtunut paljon asioita, varsinkin investointeja on maatiloilla lähtenyt liikkeelle. Yksi tähän vaikuttava tekijä on se, että tekniikka valmista käyttöön otettavaksi ja kohtuuhelposti, toteaa Taavitsainen.

Uuden biokaasulaitoksen toimintaan pääsi tutustumaan myös lähemmin.

Envitecpolis Oy:llä on aktiivisesti työn alla yli sata eri vaiheissa olevaa biokaasulaitoskohdetta, joista suurin osa on maatilakohteita.

Vimpelistä päin katsottuna lähin rakenteilla maatilalle nouseva biokaasulaitos sijaitsee Toholammilla. Kohde valmistuu vuoden lopussa ja otetaan käyttöön ensi vuoden alussa.

Tuomo Latvalan ja Maija Kyrönlahden tilalle nousseen biokaasulaitoksen toimitti haapavetinen Demeca. Yrityksen toimitusjohtaja Pekka Vinkki kertoo, että Hietakorvessa prosessi oli nopea.

– Meidän edustajamme tapasi Tuomo Latvalan messuilla. Puoli vuotta tapaamisen jälkeen aloimme tilata tavaraa laitoksen rakentamista varten. Lupa-asiat järjestyivät nopeasti. Yhteistyö rahoittajapankin, Ely-keskuksen, isännän, meidän ja Envitecpolisin kanssa oli sujuvaa.

Uuden biokaasulaitoksen pystytysvaihe työllisti 3–5 Demecan työntekijää. Kontit tehtiin etukäteen Haapavedellä. Yksi biokaasulaitosprojekti työllistää Vinkin mukaan puolenkymmentä työntekijää puoleksi vuodeksi.

Envitecpolis Oy:n biokaasuasiantuntija Toni Taavitsainen (vas.) ja Demeca Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vinkki kävivät monta mielenkiintoista keskustelua tapahtumaan saapuneiden vieraiden kanssa.

 

Paljon kävijöitä

Hietakorvessa vietettiin torstaina avoimien ovien tapahtumaa. Biokaasulaitokseen kävi tutustumassa useampi sata asiasta kiinnostunutta ihmistä.

Kohteeseen kävi tutustumassa muiden muassa oppilaitosten edustajia sekä esimerkiksi bussilastillinen Lahdesta ja Hämeenlinnasta saapuneita vieraita. Vieraiden joukossa oli sekä maatalousalan ammattilaisia että muita laitoksen toiminnasta kiinnostuneita.

Sotkamolaisveljekset Joona ja Johannes Lukkari kertoivat saaneensa tapahtumasta kertovan esitteen maitoauton mukana. Veljesten isällä on lypsykarjatila, jossa on tällä hetkellä 30 lypsävää.

Tilalla on luvassa muutaman vuoden päästä sukupolvenvaihdos, jonka jälkeen tilan isäntänä toimii Joona Lukkari. Nuorukainen toteaa, että tilalle on tulossa myös laajennus muutama vuoden kuluttua.

– Biokaasulaitos on herättänyt kiinnostusta. Tarkoitus olisi olla mahdollisimman omavarainen. Biokaasulaitoksen rakentamisen ratkaisee se, saako sitä varten ympäristöluvan vai ei.

Virpi Poikelin