Valtuuston puheenjohtaja Antti Joensuu ja hallituksen puheenjohtaja Sari Palmu, kaupunginjohtaja Vesa Koivunen, talousjohtaja Tapani Kotanen sekä vt. hallintojohtaja Sanna Matintupa esittelivät Alajärven kaupungin vuoden 2019 budjettiesitystä torstaina.

Alajärven investointitahti hiljenee – vuosi 2019 menee pakkaselle

Alajärven kaupungin ensi vuoden talousarvioehdotus on loppusummaltaan miinusmerkkinen. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle budjettia, joka päättyy tulokseltaan 1,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Toisaalta, Alajärvellä on tähän edelleen varaa. Tälle vuodelle ennustettu noin 1,5 miljoonan euron alijäämä on näillä näkymin sulamassa miljoonaksi ja ylijäämiä on puskurissa edelleen noin 8,6 miljoonaa.

Ensi vuoden aikana on kuitenkin suunnitelmissa tarkastella palveluverkkoa niin, että tilanne saadaan vuositasollakin tasapainoon. Alijäämäiset talousarviot eivät siis ole tavoitteena.

– Vuosi 2019 on haasteellinen budjetin teon kannalta. Verotulot eivät ole kertyneet odotetusti parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta ja menojen kasvu on ollut isompaa kuin tulojen, toteaa kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

– Kaupungin suuret investoinnit ovat nyt kuitenkin valmistumassa ja investoinneista viimeinen, uuden paloaseman rakennustyöt, saadaan käynnistettyä ensi vuonna.

– Näiden investointien jälkeen Alajärven palvelurakenneverkko on kunnossa eikä isompia investointeja pitäisi olla tulossa.

– Alajärven kaupungin päämäärä on olla itäisen maakunnan vetovoimainen elinkeino- ja koulutustoiminnan, kulttuurin ja lähipalveluiden kaupunkikeskus. Tavoitteen saavuttamiseksi on tehty mittavia investointeja, joiden jälkeen Alajärven palvelurakenteet ovat Suomen kärkeä verrattuna vastaavan kokoisiin ja isompiinkin kaupunkeihin, Koivunen totesi.

– Alajärvellä on hyvä positiivinen meininki, joka näkyy myös useissa alueen yrityksissä. Investointien jälkeen pääsemme kehittämään palvelutuotantoa ja toimintatapoja tehokkaammiksi ja paremmin kaupunkilaisia palveleviksi.

Lappajärvi mukaan perusturvaan

Ensi vuoden talousarvion laadintaan on merkittävästi vaikuttanut Lappajärven liittyminen perusturvan palvelutuotantoon. Lisäksi haasteena on ollut palvelutuotantoon liittyvien toimintamenojen kasvu.

Hallintokunnille on annettu tiukat määräraharaamit ja näitä tullaan tarkastelemaan heti ensi vuoden alussa.

Talousjohtaja Tapani Kotanen kertoo, että ensi vuodelle esitettävässä budjetissa käyttötalouden toimintakate on 62,3 miljoonaa ja siinä on kasvua 800000 euroa. Verotulot kasvavat 4,9 prosenttia tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Valtionosuudet taas laskevat 0,3 prosenttia.

Toimintatuotot kasvavat 13,5 miljoonaa, kuten myös toimintakulut 14,3 miljoonaa. Tilikauden tulos on näin ollen arvion mukaan 1,2 miljoonaa alijäämäinen.

Investointeja valmistuu

Investointeja on luvassa vielä vuosille 2019-2020, sillä uutena investointina ensi vuonna käynnistyvät uuden paloaseman rakennustyöt. Sen kustannukset ovat noin 4,7 miljoonaa ja toteutus kaksivuotinen.

Heinäkuussa käynnistyi monitoimihallin rakentaminen ja sen valmistuminen on odotettavissa syksyllä 2019. Kokonaiskustannukset ovat 5,1 miljoonaa.

Myös kehitysvammaisten asumisyksikön rakentaminen on käynnistynyt elokuussa ja se valmistuu toukokuussa. Kokonaiskustannukset ovat 1,5 miljoonaa.

Vuonna 2016 alkanut terveyskeskuksen saneeraus saadaan päätökseen ensi kesänä. Kokonaiskustannukset reilun kolmen vuoden hankkeella ovat viisi miljoonaa.

Kiinteistöjen peruskorjausmenoihin varaudutaan ensi vuonna noin 1,43 miljoonalla eurolla.

Kaupungin lainakanta nousee ensi vuonna hieman. Lainakanta on nyt 23,6 miljoonaa ja ensi vuonna 27.9, mikä tekee 2860 euroa asukasta kohden. Vuonna 2020 lainakannan ennakoidaan olevan 33,7 miljoonaa, eli 3465 euroa asukasta kohden.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Palmu toteaa, että vaikka budjetti on alijäämäinen, on työtä tehty paljon edes tämän luvun saavuttamiseksi. – Alkuvuodesta kuitenkin alamme heti tarkastella tilannetta, sillä alijäämäinen budjetti ei ole tavoite.

Tarkastelua ei kuitenkaan ole haluttu tehdä ennakkoon, johtuen Lappajärven mukaantulosta perusturvaan. Asioiden ennustettavuus ennakkoon on huono, joten loppuvuosi ei ollut oikea paikka isoille leikkauksille.

Palmu on tyytyväinen siitä, että isot investoinnit ovat nyt loppusuoralla ja alkaa olla aika kehittää toimintaa. Seiniä ei ole rakennettu olemaan tyhjillään.

Kaupunginvaltuusto käsittelee esitystä 10.12. ja puheenjohtaja Antti Joensuu kokee, että tällä kertaa negatiivinen talousarvio on positiivinen, koska budjettiesityksen henki on turvata ja kehittää palveluja.

Lappajärven mukaantulo perusturvaan on Joensuun mielestä positiivinen asia, vahvistaahan se hartioita entistä leveämmäksi ja laajempi asukaspohja on etu myös toiminnallisesti.

Negatiivisista luvuista huolimatta budjettiesitys sisältääkin myös monenlaista hyvää.

Esimerkiksi perheisiin ja nuoriin panostetaan ennaltaehkäisevästi laajasti uusien virkojen keinoin koululle ja perhepalveluihin.

Tuula Jokiaho