ProAgria keräsi koko Suomen kattavalta asiantuntijaverkostoltansa tärkeimmät asiat, mihin pitää kiinnittää huomiota uhkaavassa tilanteessa, jossa ei tehtäisi uusia luomusitoumuksia ja lisäalan hakeminen ei olisi mahdollista.
Asiantuntijoiden näkemykset esitettiin ministeri Lepälle 5.12.2018. – Katkos uusien luomusitoumuksien tekemisessä vie pohjan pois luomuviljelijöiden tulevaisuuden suunnittelulta, tuotannon tehostamiselta ja laajentamiselta.
– Kaikkien viljelijöiden pitää pystyä luottamaan tehtyihin tukiratkaisuihin koko rahoituskauden ajan.
– Rakennekehitys on turvattava sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa, sanoo johtava asiantuntija Terhi Taulavuori ProAgria Keskusten Liitosta ja luomuasiantuntija Pekka Terhemaa ProAgria Etelä-Suomesta.
Suurimmat vaikutukset hakukatkoksella on luomutuotantoon siirtymistä suunnitteleville tiloille. Erikoistuotannon, kuten luomun tai omistajanvaihdoksen valmisteluun tarvitaan aikaa.
Vaikutus on merkittävä myös luomukotieläintilojen ja – kasvitilojen yhteistyöhön.
Esimerkiksi laajenevat luomukotieläintilat tarvitsevat lähelle luomuun siirtyviä kasvintuotantotiloja, jotka saavat yhteistyöstä myyntituloja ja samalla kotieläintilat turvaavat rehunsaantinsa.
Haittoja minimoitava
Vuonna 2018 luomusiirtymän aloittaneiden luomuviljelijöiden tuotanto ei näy vielä markkinoilla.
– Uhkana onkin nyt luomutuotteiden tuonti ennen kuin kotimainen tuotanto saadaan liikkeelle. Kotimainen jatkojalostus tarvitsee myös riittävän raaka-aineen saannin, johon saattaa nyt tulla häiriöitä, sanoo Terhemaa.
– Ponnistelemme koko ajan, että viljelijöiden innostus luomuun säilyy, sadot paranevat, ja uusia tuotteita tulee markkinoille ja markkinat kehittyvät.
– Lisäksi tärkeää on, että tilan toiminnan kannattavuus paranee. Luomu on yksi vaihtoehto viljelijöille erikoistua ja saada uusia markkinoita tuotteillensa, kiteyttää Terhemaa.
Tilojen, joilla on voimassa luomusitoumus, on voitava kehittää tilaansa järkevästi katkoksesta huolimatta.
Näitä tilanteita luomusitoumuksen tehneillä tiloilla ovat esimerkiksi korvauskelpoisuuden vaihto, luomutilan jakotapaukset eli yhtymien purkautumiset, luomusitoumuksen piirissä olevan pellon siirtyminen tavanomaisen tilan hallintaan sekä tilusjärjestelyt.
Erityisesti tilusjärjestelyiden toimivuus pitää turvata, ja siinä lisä-alan hyväksyntä 5 ha asti on mahdollistettava tai ainakin varmistettava, että sitoumusala ei vähene.
Luomutuotantoa varaa monipuolistaa
Luomumarkkinoista tarvitaan selkeästi enemmän tietoa päätöksenteon tueksi maatiloilla. Erityisesti tarvitaan tietoa, mikä on eri viljojen todellinen tarve ja tarjonta, minkä verran tarvetta paikataan tuonnilla ja paljonko olisi mahdollista korvata kotimaisella.
Lisäksi tarvitaan tarkempaa tietoa, paljonko todellisia tuotantonurmia on viljelyssä kotielintilojen tarpeita ajatellen.
– Tarvitaan tarkempaa analysointia nykytilasta, jotta luomutiloilla voidaan tehdä tulevaisuuden ratkaisuja jatkoa ajatellen sekä maatilalla että laajemminkin esimerkiksi CAP-valmisteluissa, sanoo Taulavuori.
Kotimaan markkinoilla on tilaa uusille luomuyrittäjille ja tuotteille on kysyntää. Siksi on valitettavaa, että luomusitoumukseen tulevat nämä kiristykset juuri tässä hyvässä kasvun vauhdissa.
– Haemme tilakohtaisia ratkaisuja ja markkinointikanavia erilaisille tuotteille. Tuotevalikoimaa on varaa vielä monipuolistaa. Kysyntää on erityisesti rehu- ja mallasohralle, vehnälle, herneelle, härkäpavulle, rypsille, puutarhakasveille, erikoiskasveille ja luomukelpoiselle lisäysaineistolle, sanoo Taulavuori.
Katkosvaihe vaikeuttaa kestävien viestikanavien rakentamista. – Vientiin on saatava oikeat tuotteet ja niiden jalostusketjut kuntoon. Luomutuotanto pystyy vastaamaan teollisuuden tarpeisiin, kun keskustelu on tiivistä ja riittävää.
Hyvä esimerkki on Kinnusen Myllyn puhdaskaurantuotanto, jalostus ja myynti. ProAgrialla on ollut tässä merkittävä rooli sopimustuotannon kokoajana ja käynnistäjänä sekä laadun varmistajana.
