Järvien kunnostaminen ei tuota näkyviä tuloksia hetkessä. Toimenpiteiden todelliset vaikutukset voivat tulla esiin vasta vuosikymmenten kuluttua, ja vesistöjen tilaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin kunnostustyöt.
Tätä korosti KVVY Tutkimus Oy biologisten tutkimusten yksikön päällikkö Tommi Malinen Ähtärinrannan kylätalolla järjestetyssä vesistöillassa. Yhteinen Ähtärinjärvi ry koolle kutsumassa tilaisuudessa kuultiin Ähtärinjärven ja lähialueen muiden vesistöjen tutkimuksista, kunnostushankkeista ja kalatalouden ajankohtaisista asioista.
Ähtärinjärvi ulottuu kolmen kunnan alueelle, sillä järvi sijaitsee Ähtärissä, Soinissa ja Alajärven Lehtimäellä.
Malinen muistutti, että esimerkiksi sademäärien vaihtelut voivat vaikuttaa huomattavasti järven vedenlaatuun ja ulkonäköön. Runsassateisena vuonna vesi saattaa olla hyvin tummaa, vaikka vesistössä olisi jo tehty sen tilaa parantavia toimenpiteitä.
Malinen esitteli Ähtärinjärven nykytilan selvitys- ja seurantahanketta, jossa on vuoden 2026 aikana tutkittu muun muassa kalojen elohopeapitoisuuksia, kasvua ja planktonsyöjäkalojen ravintoa. Lisäksi on selvitetty eläinplanktonia ja sulkasääskien esiintymistä.
Erityisen kiitoksen saivat vapaaehtoiset kalastajat, joiden työpanos on ollut tärkeä elohopeatutkimuksessa tarvittavien kalojen saamiseksi.
Maanomistajien osallistuminen avainasemassa
Yhteinen Ähtärinjärvi ry puheenjohtaja Tuomo Väliaho kertoi yhdistyksen toteuttavan ja hallinnoivan vesistöjen kunnostushankkeita yhteistyössä tutkijoiden, viranomaisten sekä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Valuma-alueella on tähän mennessä toteutettu kahdeksan kunnostushanketta.
Yksi vesiensuojelutyön suurimmista haasteista on maanomistajien saaminen mukaan toimintaan. Vesistöjen tilan parantaminen edellyttää monin paikoin, että maanomistajat ovat valmiita antamaan alueitaan vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseen.
Tilaisuudessa keskusteltiin myös tiedottamisen merkityksestä. Hankkeissa syntyvä tutkimustieto auttaa osoittamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia, mutta tiedon pitäisi tavoittaa nykyistä laajemmin myös maanomistajat ja muut vesistöjen vaikutuspiirissä olevat.
Vähä-Haapajärven kunnostuksesta saatu tuloksia
Ähtärin eteläisen osakaskunnan vesistökunnostuksen seurantahankkeesta kertonut Elina Pusaa nosti esiin jo toteutettujen hankkeiden tulosten arvioinnin.
Alueella on tehty kunnostustyötä yli kymmenen vuoden ajan. Nyt tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia tehdyillä toimenpiteillä on ollut ja mitä vesistöjen sekä kalaston hyväksi olisi vielä tarpeen tehdä.
Yhtenä esimerkkinä Pusaa esitteli vuosina 2018–2020 toteutettua Vähä-Haapajärven kunnostusta. Järven ongelmina olivat erityisesti umpeenkasvu ja runsas särkikalakanta.
Kunnostuksessa poistettiin vähempiarvoista kalaa, niitettiin vesikasvillisuutta ja kunnostettiin rantaa raapimalla. Lisäksi alueelle rakennettiin kaksi kosteikkoa.
Toimenpiteillä saatiin parannettua veden virtausta ja happitilannetta. Hoitokalastuksella puolestaan vaikutettiin kalaston rakenteeseen ja laatuun. Kunnostuksen ansiosta myös järven virkistyskäytön mahdollisuudet ovat kohentuneet.
Eteläinen osakaskunta on halunnut hyödyntää kunnostuskohteita myös opetuksessa ja koulutuksessa. Yhtenä esimerkkinä tästä on osallistuminen EVECSA-hankkeen Valuma-aluesuunnittelun perusteet -pilottipäivän järjestämiseen.
Päivään osallistui vieraita eri puolilta Suomea sekä kansainvälisiä osallistujia, joista kaksi saapui Hollannista ja yksi Kataloniasta.
Ähtärinjärven kalastosta tekeillä kaksi opinnäytetyötä
Ähtärinjärven kalastuskunnan puheenjohtaja Mikko Mäkinen selvitti tilaisuudessa osakaskuntien tehtäviä ja yhteisten vesialueiden päätöksentekoa. Hän kertoi myös, miten jokainen voi tarkistaa oman mahdollisuutensa osallistua yhteisten vesialueiden asioiden hoitamiseen.
Mäkinen toi esille Jyväskylän yliopistossa valmisteilla olevat kaksi Ähtärinjärven kalastoon liittyvää opinnäytetyötä.
Toisessa tarkastellaan kuhan kasvua ja saaliiksi saatujen kalojen kokojakaumaa. Toinen tutkimus käsittelee muikun ja siian poikasten esiintymistä ja poikastiheyksiä.
Suomenselän kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Ari Tapanainen esitteli kalatalousalueen toimintaa ja ajankohtaisia hankkeita.
Suomenselän kalatalousalue muodostuu entisistä Virtain ja Ähtärin kalastusalueista sekä Pihlajaveden reitin alueesta. Se on noin 38 000 hehtaarin laajuinen ja Kokemäenjoen vesistön suurin kalastusalue.
Soinin alueelta vesiä laskee vähäisessä määrin myös Ähtävänjoen vesistöön sekä Kymijoen vesistöön kuuluvalle Karstulan Pääjärven reitille.
Kalatalousalueen hallituksessa on kolme varsinaista jäsentä Ähtäristä ja kolme Virroilta sekä yksi kummastakin, Ruovedeltä ja Keuruulta. Varajäsenet ovat Soinista, Keuruulta ja Ruovedeltä.
Tapanaisen mukaan kalatalousalueille myönnetyt avustukset eivät ole vastanneet sitä, mitä laajan tehtäväkentän hoitaminen edellyttäisi. Rahoitus ei ole myöskään toteutunut alun perin luvatussa laajuudessa.
Kalatalousalueiden lakisääteisiin perustehtäviin kuuluvat käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen sekä kalastonhoitomaksuista kertyvien varojen vuosittainen jakaminen osakaskunnille.
Kalastonhoitomaksukertymästä hieman alle 30 prosenttia jaetaan vesialueiden omistajille Luonnonvarakeskuksen laatiman kalastusarvion perusteella. Arvio päivitetään viiden vuoden välein.
Tapanaisen mukaan tilanne on tällä hetkellä kohtuullinen, ja Suomenselän kalatalousalueen osakaskunnille jaettavaa rahaa kertyy runsas euro hehtaaria kohden. Jaettava summa riippuu suoraan kalastonhoitomaksujen valtakunnallisesta kertymästä, joka oli lokakuun 2026 lopussa 10,6 miljoonaa euroa.
Kalatalousalueella on käynnissä myös omia hankkeita. Kalastuksenvalvontaan ja nuorisotoimintaan on saatu Tapanaisen mukaan kohtuullisesti hankerahoitusta.
Kalastuksenvalvonta ei kuitenkaan ole parin viime vuoden aikana toiminut yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Nuorille suunnattuja kalastustapahtumia on sen sijaan pystytty järjestämään eri puolilla kalatalousaluetta Soinista Ruovedelle.
Yhtenä tulevaisuuden kiinnostavimmista hankkeista Tapanainen nosti esiin kalaan liittyvän huoltovarmuushankkeen.
Tuula Jokiaho



