Alueemme kunnista Kyyjärvi ja Soini paransivat sijoitustaan WSP Finlandin tuoreessa Alueiden tutkimus 2026 -vertailussa. Alajärvi säilytti asemansa alueen parhaiten sijoittuneena kuntana, vaikka senkin sijoitus heikkeni edellisvuodesta.
Keskiviikkona julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin kaikkien Manner-Suomen 292 kunnan elinvoimaa. Alajärvi sijoittui vertailussa 168:nneksi, kun sen sijoitus oli vuotta aiemmin 160:s. Pudotusta tuli kahdeksan sijaa. Alajärven elinvoimaindeksin lukema on 91.
Alueen suurimman nousun teki Kyyjärvi, joka paransi sijoitustaan 23 sijalla. Kunta nousi viime vuoden sijalta 262 sijalle 239. Kyyjärven elinvoimaindeksi on 69.
Myös Soini nousi vertailussa. Viime vuonna kunta oli sijalla 227, mutta nyt sen sijoitus on 207. Soini kohensi sijoitustaan näin 20 sijalla ja sai elinvoimaindeksissä lukeman 82.
Vimpelin sijoitus sen sijaan heikkeni. Kunta putosi viime vuoden sijalta 179 sijalle 207, joten sijoitus heikkeni 28 sijaa. Vimpeli ja Soini saivat saman indeksilukeman, 82, ja jakavat siten saman sijoituksen.
Lappajärvi sijoittui alueen kunnista heikoimmin. Sen sijoitus heikkeni viime vuoden 270. sijalta 279. sijalle. Pudotusta tuli yhdeksän sijaa, ja elinvoimaindeksin lukema on 54.
Elinvoimaa mitataan 21 eri tekijällä
WSP Finlandin Alueiden tutkimus toteutettiin tänä vuonna kuudennen kerran. Tutkimuksessa kuntien elinvoimaa ja tulevaisuusvalmiutta arvioidaan 21 tilastollisen mittarin perusteella.
Mittarit jakautuvat kolmeen pääteemaan, jotka ovat inhimillinen pääoma, tuottavuuden ja talouden tekijät sekä vihreä rakennemuutos.
Inhimillisen pääoman tarkastelussa huomioidaan muun muassa väestöön, osaamiseen ja haavoittuvuuteen liittyviä tekijöitä. Talouden mittareissa tarkastellaan esimerkiksi työllisyyttä, työvoimaa, ansiotuloja, yritystoimintaa ja kuntataloutta. Vihreässä rakennemuutoksessa puolestaan huomioidaan muun muassa päästöjen väheneminen, investoinnit ja resurssien vastuullinen käyttö.
WSP:n mukaan kuntien elinvoimaan vaikuttavat sekä niiden maantieteelliset ja rakenteelliset lähtökohdat että kunnissa tehdyt päätökset ja valinnat. Yksittäisen kunnan sijoituksen muutoksesta ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, mitkä tekijät ovat sen taustalla.
Tutkimuksessa todetaan myös, etteivät korkea elinvoimaindeksi ja nopea myönteinen kehitys välttämättä osu samoihin kuntiin. Pienissä kunnissa yksittäiset muutokset voivat vaikuttaa kehitykseen huomattavasti.
Valtakunnallisen vertailun kärjessä jatkaa Pirkkala, jonka elinvoimaindeksi on 162. Toiseksi sijoittui Raisio indeksilukemalla 160 ja kolmanneksi Helsinki lukemalla 159.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus Seinäjoki nousi vertailussa kahdeksan sijaa ja sijoittui 16:nneksi. Sen elinvoimaindeksi on 147.
Tuula Jokiaho



