Runoja esittivät Jaana Laakso, Marja-Terttu Rytkönen, Tarja Kultavuori, Aki Alatalo, Tauno Alkula ja Jussi Paarvala. Taustoja kertoi Soini-seuran Lasse Autio.

Unohtumaton Yrjö Jylhä kokosi väen Kuninkaantuvalle

Väki kokoontui Soini-seuran uudelle kotiseututalolle, Kuninkaantupaan kuulemaan Yrjö Jylhän, Einari Vuorelan, Lauri Räisäsen ja Jaana Laakson runoutta viime lauantaina. Runoutta esittivät Marja-Terttu Rytkönen, Tarja Kultavuori, Jussi Paarvala, Aki Alatalo, Tauno Alkula ja Jaana Laakso.

Runoilija Yrjö Jylhän taustoja selvitteli Soini-seuran puheenjohtaja Lasse Autio.

Yrjö Jylhä syntyi vuonna 1903. Lapsuutensa hän vietti Tampereen ja Ruoveden seudulla. Hän innostui runoudesta ja Tulenkantajat -ryhmän kautta hän pyrki kansainvälistämään suomalaista runoutta. Hän oli taitava monissa kielissä ja käänsi myös useita kirjallisia teoksia, kuten Shakesparen draamateoksia.

Ehkä tunnetuin työ on Kiirastuli -runoteos vuodelta 1941.

Yrjö Jylhä tuli tunnetuksi soinilaisten, lehtimäkeläisten ja ähtäriläisten joukkojen komppanianpäällikkönä toimimiseen talvisodassa.

Enkkuan kylän Koukunniemen taistelu Läämäen talolla oli kohtalokas paitsi myös 21 soinilaiselle nuorelle miehelle, niin myös Jylhän mielenlaatuun. -Jatkosodan aikaan hän ei ollut enää oma itsensä.

Hän toimikin enemmän runoilijana ja TK-miehenä jatkosodassa. Runoilijan elämä päättyi vuonna 1956 oman käden kautta, kertoi Autio.

Esitetyt Jylhän runot olivat Kiirastuli -teoksesta. Jokaisella runolla on oma kertomuksensa, joita Autio taustoitti esitysten alla. Jaana Laakso esitti Einari Vuorelan runon ”Pyhä tarha” ja oman runonsa ”Sankarihautausmaalla.”

Runoiltapäivään osallistui kymmeniä kuulijoita. Samalla he pääsivät tutustumaan monipuolisiin näyttelytiloihin.

Rami Puro