Yhdistyksillä, yrityksillä ja kunnilla on mahdollisuus hakea rahoitusta vieraslajien torjuntatyöhön. Pihojen, puutarhojen ja yleisten alueiden koristekasvina käytetyn kurtturuusun kasvattaminen on kielletty 1.6.2022 alkaen. Myyntikielto tuli voimaan 1.6.2019.

Tarhakurtturuusuja saa kasvattaa edelleen

Usein esimerkiksi teiden varsilla ja kerrostalojen pihoilla kasvavan kurtturuusun myynti lopetettiin viime lauantaina, kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Suomeen levinneen vieraslajin kasvatus on kiellettyä kesäkuusta 2022 alkaen. Myyntikielto koskee Rosa rugosa -peruslajiketta ja sen valkokukkaista Alba-muotoa.

Myyntikielto perustuu toukokuussa voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen, jolla pyritään torjumaan haitallisia vieraslajeja. Asetukseen on kirjattu, että kurtturuusuistutukset täytyy hävittää seuraavan kolmen vuoden sisällä.

Kuluttajat ihmeissään

Myyntikielto on ehtinyt aiheuttaa hämmennystä taimimyymälöissä asioivien kuluttajien keskuudessa.
– Kuluttajien voi olla vaikea erottaa kurtturuusua ja tarhakurtturuusua. On sääli, jos ei osata erottaa hienoja, käyttökelpoisia ja täysin luvallisia pensasruusuja haitalliseksi luokitellusta kurtturuususta, toteaa Taimistoviljelijät ry:n toiminnanjohtaja Jyri Uimonen.

Uimonen muistuttaa, että tarhakurtturuusujen kasvatus ja kauppa on edelleen sallittua.
– Tarhakurtturuusut tunnistaa parhaiten myyntipisteissä taimien nimilapuista. Niissä lukee selvästi tarhakurtturuusu ja tieteellisen Rosa-sukunimen perässä Rugosa-ryhmä ja sen jälkeen on kirjoitettu lajikenimi yksinkertaisten lainausmerkkien sisään, esimerkiksi Rosa Rugosa-Ryhmä ’Katri Vala’. Helpoin muistisääntö on se, että kasvin nimen perässä on lajikenimi. Silloin taimi ei ole kielletty kurtturuusu.

Kielletyt kurtturuusut voi erottaa tarhakurtturuusuista terälehtien määrän perusteella. Kurtturuusuissa on tyypillisesti viisi terälehteä. Tarhakurtturuusuissa on terälehtiä yleensä enemmän. Kukintojen tunnistamisessa saa apua esimerkiksi netin vieraslajit.fi-sivustolta.

Ruusunjalostajat ovat käyttäneet risteytyksissään kurtturuusua tuomaan pensasruusuihin kestävyyttä ja terveyttä. Nämä risteymät eivät ole haitallisia vieraslajeja. Niiden lisääntymiskyky ja leviäminen ovat selvästi alkuperäistä luonnonlajia heikompia.

Leviäminen jatkuu

Kurtturuusu on alun perin Koillis-Aasiasta kotoisin oleva laji. Se yleistyi Euroopassa 1800-luvulla, kun sitä istutettiin koristekasveiksi. Suomessa kurtturuusu alkoi levitä 1900-luvun alkupuolella. Jalansijaa saatuaan laji levisi nopeasti. Leviämistä nopeuttivat suolaa sisältävän lajin massaistutukset teiden varsille ja etenkin moottoriteiden keskikaistoille. Alkuperäisillä levinneisyysalueillaan Tyynen valtameren äärellä kurtturuusu elää hiekkaisilla ja soraisilla merenrannoilla.

Suomen luonnossa kurtturuusu löysi nopeasti soveliasta elinympäristöä merenrantahietikoilta ja saariston somerikoilta. Laji jatkaa voimakasta leviämistään saaristossa ja merenrannoilla. Etelärannikon lisäksi laji on levinnyt jo Oulun korkeudelle saakka.

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan kurtturuusu kuuluu maanosamme sadan pahimman vieraslajin joukkoon.

Virpi Poikelin

Suomessa aina Oulun korkeudelle levinnyttä kurtturuusua ei saa enää myydä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan laji pitää hävittää seuraavan kolmen vuoden sisällä.