Löytöeläinten eli kadonneiden ja hylättyjen lemmikkieläinten määrä kunnallisissa löytöeläintaloissa on laskenut verrattuna yhdentoista vuoden takaisin lukuihin. Eläinsuojeluyhdistyksille päätyi viime vuonna yli 4 000 kissaa, jotka eivät ole mukana löytöeläinkyselyn tilastoissa.

Apua tarvitsevien kissojen määrä kasvussa eläinsuojeluyhdistyksissä

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan löytöeläinten eli kadonneiden ja hylättyjen lemmikkieläinten määrä kunnallisissa löytöeläintaloissa on laskenut verrattuna yhdentoista vuoden takaisin lukuihin. Myös entistä suurempi osa eläimistä päätyy takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut aktiivinen valistustyö sekä sosiaalisen median mahdollistama nopea tiedonkulku. Apua tarvitsevien kissojen kokonaismäärä on kuitenkin keskimäärin kasvanut, mihin vaikuttaa villiintyneiden kissapopulaatioiden määrän lisääntyminen. Myös lemmikkieläinten huostaanottojen määrä on kasvussa. Löytökissoista joka viides päätyi lopetettavaksi.

SEY toteutti kevään aikana kyselytutkimuksen kaikille Suomen löytöeläintaloille, jotka toteuttavat eläinsuojelulain 15. pykälän mukaista löytöeläintoimintaa. Kyselyssä tiedusteltiin vuoden 2018 löytöeläintietoja. Löytöeläimistä selvästi suurin osa oli kissoja, joita päätyi kyselyyn vastanneisiin löytöeläintaloihin 6 478. Koiria niihin päätyi 3 607 ja muita eläimiä 341. Tulokset kattavat 84 prosenttia Suomen kunnista.

SEY toteutti vastaavan kyselyn vuoden 2007 tiedoista. Tuolloin kissoja päätyi kyselyyn vastanneille löytöeläintaloille 6 813, koiria 4 850 ja muita eläimiä 309. Tulokset kattoivat 69 prosenttia maan kunnista.

Omistajat löytyvät

Löytöeläimistä entistä suurempi osa päätyy takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Koirista 91 prosenttia haettiin takaisin kotiin, kun taas kissoista 26 ja muista lemmikkieläimistä 20 prosenttia palautui alkuperäiselle omistajalle. Edellisen tutkimuksen mukaan vastaavat luvut koirilla olivat 84, kissoilla 11 ja muilla eläimillä 13 prosenttia.
– Erityisesti kissojen kohdalla voidaan puhua merkittävästä kasvusta kotiin palautuneiden eläinten osuudessa. Vaikka osuus on koiriin verrattuna edelleen pieni, on muutos joka kymmenennestä kotiin palanneesta joka neljänteen osoitus siitä, että valistustyö ja kampanjointi ovat tuottaneet tulosta. Samalla tulos kertoo myös edelleen siitä valtavasta erosta, joka koiran ja kissan arvostuksessa on Suomessa. Tästä kertoo myös se, että löytökissoista lähes joka viides päätyi lopetettavaksi, kun koirista vain noin 0,7 prosenttia jouduttiin lopettamaan, sanoo SEY:n toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Villiintyneet kissat ongelmana

Avun tarpeessa olevia eläimiä, erityisesti kissoja, päätyy Suomessa myös vapaaehtoispohjalta toimivien eläinsuojeluyhdistysten hoitoon. Löytöeläintaloselvityksessä kävi ilmi, että suuri osa löytöeläintaloista ei ota villiintyneitä kissoja ollenkaan vastaan, joten ne puuttuvat tilastoista. SEY lähetti sen vuoksi myös eläinsuojeluyhdistyksille kyselyn kissojen määrästä ja hoitoon ottamisen syistä. Kyselyyn vastasi 46 eläinsuojeluyhdistystä eli 75 prosenttia tavoitelluista toimijoista.

Kyselyyn vastanneille eläinsuojeluyhdistyksille päätyi vuoden 2018 aikana yli 4 000 kissaa, jotka eivät ole mukana löytöeläinkyselyn tilastoissa. Näistä suurimman osan muodostivat villiintyneet kissat, joita löytöeläintalot eivät ota vastaan. Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat huostaanotetut ja muut niin sanotut sosiaalitapaukset, joissa kissan omistaja ei ole pystynyt huolehtimaan lemmikistään tarpeeksi hyvin.
– Vuosi 2018 muistetaan vuotena, jolloin mediassa alettiin puhua Suomessa kytevästä kissakriisistä ja erityisesti populaatiokissoista. On mahdollista, että populaatiokissojen määrän kasvu yhdistyksissä johtuu siitä, että niistä ilmoitetaan herkemmin kuin aikaisemmin.
SEY:n tutkimuksen mukaan Suomessa katoaa tai hylätään vuosittain useita tuhansia kissoja ja koiria sekä satoja muita lemmikkieläimiä. Kodittomien eläinten määrä on tätäkin suurempi, kun tarkastelun kohteena ovat myös villiintyneet populaatiokissat, kodinvaihtajat, huostaanotot ja muista sosiaalisista syistä kodittomiksi jääneet eläimet. Oma lukunsa ovat ne tapaukset, joita ei koskaan tilastoida minnekään, kuten yksityisten henkilöiden lopettamat kissat tai kissapopulaatiot, jotka eivät ole ihmisten tiedossa.