Verenluovutus on helppo tapa tehdä hyvää ja auttaa kanssaihmisiä. Verenluovutukseen saattaa tulla kesällä ja aina marraskuun loppuun saakka kuitenkin kuukauden tauko, jos luovuttaja on matkaillut esimerkiksi Kreikassa, Kroatiassa tai Italiassa.

Kesämatkailu Euroopassa voi aiheuttaa tilapäisen verenluovutusesteen

Kesällä verenluovuttajan kannattaa ottaa huomioon muutamia tärkeitä asioita. Helteiset kelit ja auringonpalvonta edellyttää runsasta nestetankkausta, ja ulkomaanmatkailu voi aiheuttaa tilapäisen verenluovutusesteen. Länsi-Niilin viruksen epidemiakaudella eli 1.7.–30.11. voi Euroopassa matkailustakin tulla kuukauden mittainen verenluovutuskarenssi.

Kesällä on mukava ottaa rennosti ja tehdä samalla hyvää – lomalainen on erittäin tervetullut luovuttamaan verta potilaille, jotka tarvitsevat myös kesäkaudella verivalmisteita joka päivä. Torstai-lehden levikkialueella järjestetään verenluovutustilaisuus seuraavaksi Alajärvellä maanantaina 8.7. kello 14–18 seurakuntatalolla, osoitteessa Kirkkotie 6.

Muista juoda riittävästi

Ennen verenluovutusta ja sen jälkeen kannattaa juoda runsaasti vettä tai mehua, erityisesti jos helteet hellivät. Nestevajaus voi kauniilla ilmalla syntyä huomaamatta. Kesällä luovuttamista suunnittelevan kannattaa kiinnittää huomiota omaan vointiinsa myös muuten – jos iho punoittaa kovasti auringossa olon jälkeen tai lomailija on saanut auringonpistoksen, tulee verenluovutuksen kanssa odottaa parempaa oloa pari päivää.

Normaalisti EU-alueella matkailusta ei seuraa karenssia verenluovutukseen. Heinäkuun alusta marraskuun loppuun kuitenkin Länsi-Niilin virusalueilla Itä- ja Etelä-Euroopassa matkailusta tulee 28 vuorokauden luovutuseste paluupäivästä lukien. Mukana on suomalaisten suosimia kesälomakohteita kuten Italia, Kreikka, Kroatia sekä alueita Ranskassa ja Itävallassa. Aina ulkomailta palattaessa kannattaa aina tarkistaa, voiko verta luovuttaa ilman karenssia.

Punkit ja hyönteiset?

Punkkirokotteen ottaminen ei ole verenluovutuseste. Luovuttamaan voi siis tulla heti rokotteen ottamisen jälkeen, mikäli rokotuksesta ei tule komplikaatioita – kuten kuumetta tai ihoreaktiota. Jos iholle on päässyt punkki ja pureman ympärille on kehittynyt rengasihottuma, ihottuman paranemisen tai siihen määrätyn lääkekuurin päättymisen jälkeen on odotettava yksi kuukausi ennen kuin voi luovuttaa verta.

Jos muu hyönteisen purema oireilee erityisen voimakkaasti tai on vaatinut erityistä hoitoa (kyypakkaus, antibioottikuuri, kortisonitabletit jne.) tulee odottaa, kunnes oireet ovat rauhoittuneet ja antibioottikuurin päättymisestä on kulunut kaksi viikkoa.

Antihistamiinien tai paikallisesti annosteltavien allergialääkkeiden – kuten esimerkiksi voiteiden, tippojen ja suihkeiden – käyttö ei ole este verenluovutukselle.

Kuka voi luovuttaa?

Suurin osa suomalaisista voi luovuttaa verta. Yleisimmin käytetyt lääkkeet kuten verenpaine-, kolesteroli- ja lievät masennuslääkkeet eivät lääkkeinä estä verenluovutusta. Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–70-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. 66 vuotta täyttänyt henkilö voi luovuttaa verta, jos edellisestä verenluovutuksesta on alle kaksi vuotta. Miehet voivat luovuttaa verta 61:n ja naiset 91 vuorokauden välein.

Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 grammaa litrassa ja naisilla 125 g/l. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella.

Vuosittain arviolta 50 000 potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille.