Leena Nikolajev-Wikström, Rauni Lanamäki, Yrjö Jaakkola, Seppo Sulku, Pekka Lassila sekä Olli Mäkinen ovat tyytyväisiä siihen, että pää on nyt avattu ja ensimmäinen Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n rakentama kosteikko on valmis.

Turvepellon kosteikko valmistui vähentämään Ähtärinjärven ravinnekuormaa

Yhteinen Ähtärinjärvi ry on rakentanut ensimmäisen kosteikon Ähtärinjärven rannalle. Leena Nikolajev-Wikström ELY-keskuksesta kävi viime viikolla tutustumassa tähän järven itäpuolella sijaitsevaan Turvepellon kosteikkoon.

Kosteikon rakentaminen lähti Pekka Lassilan ideasta, koska hänen poikansa Eero-Pekan maalla oli joutilas, kosteikoksi sopiva alue.

Turvepellon kosteikon koko on 0,91 hehtaaria ja sen valuma-alue on 57,93 hehtaaria.

Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n puheenjohtaja Seppo Sulku kertoo Ähtärinjärven kuormitus- ja kunnostussuunnitelman valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä.

– Suunnitelmasta selviää, millaisia kunnostushankkeita seuraavan noin 10-15 vuoden aikana pitäisi tehdä. Suunnitelman ehdotusten pohjalta yhdistys aloittaa konkreettiset kunnostustoimenpiteet, Sulku kertoo.

Turvepellon kosteikko on yksi Ähtärinjärven tulevaisuuden turvaksi tarvittavista toimenpiteistä.

– Veimme hanketta eteenpäin ELY-keskuksen kanssa ja heiltä saatiin 50 prosentin rahoitus. Hankkeen kokonaiskustannukset on 10590 euroa. Heinäkuun aikana teimme urakkatarjoukset ja nyt on valmista, Sulku totesi.

Kosteikon koko on 0,91 hehtaaria ja valuma-alue on 57,93 hehtaaria, josta peltoa on 32,78 hehtaaria.

Kosteikkoon on kaivettu erisyvyisiä altaita. Ne hidastavat veden virtaamaa järveen ja humus sekä kiintoaineet laskevat altaiden pohjalle. Lisäksi vesikasvit kosteikossa sitovat itseensä fosforia ja typpeä, jolloin ne eivät valu järveen.

Kosteikon kaivutöistä vastasivat Olli Mäkinen ja Kimmo Pakari. Mäkinen toteaa ajankohdan olleen erittäin hyvä.

– Nyt oli kuivin aika kesästä, joten kosteikko oli hyvä tehdä. Kovan veden aikana kaivamista ei olisi pystynyt tekemäänkään, Mäkinen totesi.

Yhdistyksen suunnitelmissa on ainakin kolme uutta kosteikkoa. Ähtärinrannan kosteikko ja Jokivarren kosteikko tulisivat Janne Kuoppamäen tilalle ja Rantapellon kosteikko Eero-Pekka Lassilan maille.

Yhdistys on keskittynyt toimissaan peltoalueille, sillä metsäalueet hoituvat Metsäkeskuksen kautta. Yhteistyötä tehdään myös alueen kalastusyhdistyksien kanssa hoitokalastuksen merkeissä.

– On hieno asia, että maanomistajat ovat antaneet maitaan kosteikkojen rakentamiseen. Tätä toivomme jatkossakin, jotta niitä voitaisiin rakentaa järven hyväksi.

Tuhat loma-asuntoa

ELY-keskuksen Leena Nikolajev-Wikström kertoi tällaisiin hankkeisiin myönnettävän avustuksen olevan enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on muun rahoitusosuuden varmistuminen.

– Eniten avustuksia myönnetään rehevien ja sinileväkukinnoista kärsivien järvien kunnostuksiin. Hoitotoimenpiteinä ovat yleensä kosteikkojen rakentaminen, vesikasvien niitto sekä hoitokalastus.

Ähtärinjärven ympärillä on noin tuhat loma-asuntoa ja saman verran muita kiinteistöjä. Järven tila on huolestuttanut jo pidempään ja sen hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota.

– Selvitysten mukaan veden laatu on jo huomattavasti parantunut. Esimerkiksi järven pohjoispäässä ei viime- ja tänä kesänä ole ollut paljon sinilevää. Tähän vaikuttavat asukkaiden toimet sekä kesän kuivuus, Sulku sanoo.

– Loma-asukkaat maksavat kunnille vuosittain kiinteistöveroina noin 400000 euroa. Jos nämä rahat palautettaisiin esimerkiksi kymmenen vuoden aikana järven kunnostustoimenpiteisiin, niin sillä saataisiin tehtyä paljon.

Tuula Jokiaho