Karin tilan isäntäpari Ville Kari ja Tiina Peltonen esittelivät luomutilaansa kaikille kiinnostuneille.

Karin luomutilalla vietettiin Suomen luonnon päivää

Lauantaina vietettiin Karin luomutilalla Lehtimäen Länsikylällä aurinkoista Suomen luonnon päivää. Samalla isäntäpari juhlisti 20-vuotista taivaltaan tilan vetovastuussa.

Urho Kari on virallinen luomukonkari.

Ville Kari ja Tiina Peltonen esittelivät tilansa toimintaa ja paikalla oli myös kone-esittelijöitä, luomutietouden jakajia, letunpaistajia sekä harmonikansoittaja Mari Syrjälä Karstulasta.

Mari Syrjälä on soittanut harmonikkaa 12-vuotiaasta saakka ja tutut kotimaiset sävellykset sujuivat naisen hyppysissä kuin leikkiä vaan.

Mari Syrjälä viihdytti väkeä Suomen luonnon päivänä.

Tiina Peltonen esitteli tilan robotiikalla varustettua navettaa. Lehmät menevät lypsyyn omia aikojaan ja kone tunnistaa lehmän, mittaa painon ja tutkii utareet. Jos kaikki on hyvin, niin lehmä pääsee lypsyyn.

Navetan edessä sai väki maistella mainion makuisia Valion luomurahkatuotteita.

Urho Kari on luomukonkari

Tilan vanhaisäntä Urho Kari on luomuviljelyn varsinainen konkari. Viime vuonna mies palkittiin Luomuliiton luomukonkari tunnustuksella.

Lypsykarjatilaa 50-luvun loppupuolelta alkaen viljellyt Urho Kari on luomuviljelyn uranuurtaja ja mies on toiminut ahkerana luomuviljelyn edunvalvojana.

Luomutilaksi sertifiointi vaatii oman työnsä ja Evira valvoo tiloja varsin tarkasti. Evira tekee vuosittain kaksi tarkastuskäyntiä tiloille ja varmistaa että koko tuotantoketju noudattaa luomuvalvonnan määräyksiä.

Lehmät nauttivat laitumella olosta.

Urho Karin mukaan heidän tilallaan alettiin kokeilemaan luomupalstaviljelyä ensimmäisen kerran jo 70-luvun puolella.

Tiedon jakaminen ja viljelijöiden verkostoituminen on ollut kaiken a ja o luomuviljelyn kehityksessä. Nykyisin kaupoista löytyy jo hyvin kattava valikoima luomumaitotuotteita ja luomulihaa.

Tilalla oma pieni museo

Urho Kari on kerännyt tilan ulkorakennukseen vanhoja esineitä ja koneita, jotka kertovat jälkisukupolville elämästä maaseudulla ja toisaalta siitä teknisestä kehityksestä mitä vuosikymmenien aikana on tapahtunut.

Löytyypä museosta Urhon pikkupoikana valmistamia pyssyjä ja kideradioita sekä vanhoja traktoreita ja toimintakunnossa oleva piikkinokka-Mosse.

Varsinainen pyhäinjäännös on kuitenkin nälkävuodelta 1867 oleva pettujauhopurkki. Lapio 1700-luvulta on myös hieno muistoesine. Museoon voi tulla vierailemaan silloin kun isäntäväki on paikalla.

Kai Hannulabacka