Luokkatapaamiseen osallistuivat Yrjö Mäkelä (vas.), Leila Vähämäki (o.s. Aho), Sirkka Mäkelä, Martti Lassila, Helena Öborn (Nuolikoski), Pirjo Valo (Mäkelä), Paula Liikala (Bergbacka), Erja Hautakangas (Aho), Markku Huopana, Jukka Lassila, Sirkka Luoma (Lassila), Yrjö Isojoki, Pauli Latvala ja Usko Keskitalo.

Paluu ensimmäiseen koulupäivään

Rohkeus. Itseensä uskominen. Kova moraali työn tekemiseen. Vastuuntunto. Into lähteä jatkamaan opintoja.

Tällaisia eväitä tarjosi Vimpelin Sääksjärven kansakoulu koululaisille, jotka aloittivat opintiensä 60 vuotta sitten. Ilmi Mäkelän opettamalla ensimmäisellä luokalla aloitti syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1959 24 oppilasta, joka on suurin ikäluokka Sääksjärven koulun historiassa.

Entiset luokkakaverit kokoontuivat ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen syyskuun ensimmäisenä päivänä eli täsmälleen 60 vuotta opintielle astumisensa jälkeen. Sääksjärven koululle saapui 14 naista ja miestä muistelemaan menneitä ja päivittämään kuulumisia.

Elämä on johdattanut Sääksjärvellä kasvaneita, nyt jo yli kuusikymppisiksi varttuneita naisia ja miehiä Vimpelin lisäksi esimerkiksi Alajärvelle, Kaustiselle, Kortesjärvelle, Lapualle, Ähtäriin, Ouluun ja Tukholmaan.

Onpa joukossa myös Espoosta Sääksjärvelle paluumuuttajana saapunut entinen luokkakaverikin. Sääksjärven kansakoulussa koulutaipaleensa aloittaneet miehet ja naiset ovat tehneet työuransa monella eri alalla. Onpa muutama kouluttautunut kohti uutta vielä aikuisiälläkin.

Hyviä muistoja

Jälleentapaaminen alkoi Sääksjärven koulun pihamaalla, jossa tunnistettiin entisiä luokkakavereita ja muisteltiin koulun pihamaahan liittyneitä asioita. Koulutaipaleen aloittamiseen ja ensimmäisiin kouluvuosiin liittyviä tapahtumia muisteltiin samassa luokassa, jossa syyskuussa 1959 alkoi koulutie.

– Piirteet ovat samat, vaikka ei heti tunnistaisikaan, kiteytti Vimpelissä asuva Yrjö Isojoki monen tapaamiseen osallistuneen mietteet.

Vielä vuosikymmenten jälkeenkin Sääksjärveltä maailmalle ponnistaneet miehet ja naiset muistavat painottaa sitä, että luokkahenki oli hyvä. Syksyllä 1959 Sääksjärven kansakoulussa opiskeli yhteensä 83 tyttöä ja poikaa.

Vimpelissä asuva Paula Liikala (vas.) oli tuonut mukanaan vanhoista joulukorteista askartelemansa pienen korin. Tukholmassa pitkään vaikuttanut Helena Öborn oli löytänyt ensimmäisellä luokalla käyttämänsä essun.

Vaikka 50-luvun lopussa ja 60-luvun alussa koulumaailmassa käytettiin ruumiillista kuritusta eli sääntöjä rikkonut oppilas saattoi saada opettajalta tukistuksen tai karttakepin lyönnin sormille, on kouluvuosista jäänyt pääasiassa hyvät muistot.

Jälki-istuntoakin saatiin ja joskus myöhempinä kouluvuosina jälki-istuntoon jääneet pojanviikarit karkasivat koulurakennuksen alakerrassa sijainneen luokan ikkunasta.

– Kyllä meissä oli pitelemistä, kuului kommentti tapaamisen aikana.

Ilmi Mäkelä oli hänen entisten oppilaidensa mukaan hyvä kertoja. Mieleen ovat jääneet hänen pitämänsä uskonnontunnit ja Vanhan testamentin kertomukset.

Maitopullo ja eväsleipä

Luokkatapaamisen yhteydessä nautittiin koululounas, joka tarjottiin vanhaan malliin. Entiset koulun oppilaat menivät jonossa hakemaan ruokaa, joka annosteltiin lautaselle. Tapaamiseen tuotiin mukana oma maitopullo ja voipaperiin kääritty leipäpala – kuin silloin ennen.

Historian havinaa kouluruokailuun liittyen: maitopullo ja eväsleipä.

Lounaaksi nautittiin hernekeittoa. Kuuden vuosikymmenen takaiset ekaluokkalaiset muistelivat, että heidän kouluaikanaan Sääksjärven kansakoulussa oppilaille tarjottiin esimerkiksi puuroa ja kampsukeittoa. Terveyskeitto oli kauravelliä, johon oli lisätty rusinoita.

Koollekutsujana toiminut Yrjö Mäkelä kertoo, että kuusi vuosikymmentä sitten koulutaipaleensa aloittaneiden tyttöjen ja poikien ei tarvinnut kouluaikanaan kärsiä kiusaamisesta.

– Se oli täysin vieras asia. Opettajien auktoriteetti ja oppilaiden yleinen kuuliaisuus vanhempia ihmisiä kohtaan oli siihen aikaan toisella tasolla kuin nykyään. Jos kiusaamista olisi ollut, eivät opettajat tai vanhemmat olisi sallineet sitä.

Osa kuusi vuosikymmentä sitten koulutaipaleensa aloittaneista ei ollut nähnyt entisiä luokkakavereitaan vuosikymmeniin. Yrjö Mäkelä kertoo, että uudesta tapaamisesta on ollut jo alustavaa puhetta.

Virpi Poikelin