MTK-Etelä-Pohjanmaan Varavoimaa Farmarille II –hanke toimii ensiapuna maatalousyrittäjille hyvinvointiin, jaksamiseen ja talouteen liittyvissä ongelmissa. Hankkeen työntekijöinä toimivat Marja Lamminen ja Raisa Leppänen.

Farmareille on tarjolla varavoimaa jo ennen kuin voimat hiipuvat

MTK-Etelä-Pohjanmaalla on käynnissä Varavoimaa Farmarille II -hanke, joka toimii ensiapuna maatalousyrittäjille hyvinvointiin, jaksamiseen ja talouteen liittyvissä ongelmissa.

Hankkeen työntekijöinä toimivat Marja Lamminen ja Raisa Leppänen, jotka toivovat että viljelijät ottaisivat yhteyttä heihin ennen kuin huolet alkavat painaa liian kanssa. Kukaan ei pyydä apua liian aikaisin.

– Meidän roolimme on olla apuna maatalousyrittäjille ongelmatilanteissa ja elämän vaikeissa taitekohdissa talousongelmista uupumiseen ja kaikkeen siltä väliltä. Olemme ensiapuna ja tukena viljelijän ottaessa yhteyttä.

– Juttelemme ja mietimme yhdessä viljelijän kanssa tilan kokonaistilannetta, millaista apua tilanteeseen voisi hakea ja saada, Marja ja Raisa kertovat.

Marja oli mukana jo Varavoimaa Farmarille ykköshankkeessa, joka alkoi kolmisen vuotta sitten ja päättyi keväällä. Raisa taas on tullut mukaan maaliskuussa kakkoshankkeeseen.

Marja on taustaltaan sosionomi(AMK)-diakoni, mutta myös entinen lypsykarjatilan emäntä. Lehmät lähtivät vuosi sitten. Raisa puolestaan on koulutukseltaan mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja ja agrologi, joten molemmilta löytyy alaan laajaa tuntemusta ja ymmärrystä.

Jo ykköshankkeen tarkoitus oli keskittyä myös ennaltaehkäisyyn, mutta käytännössä kriisiavun tarve oli niin suuri, että se jäi taka-alalle.

– Kakkoshankkeessa keskitymme myös ennaltaehkäisevään työhön. Osana tätä teemme hyvinvointikartoituksia lähivuosina investoineille tai sukupolvenvaihdoksen tehneille tiloille.

– Kartoituksessa keskitytään siihen, mistä omat voimavarat koostuvat, miten jaksamista, hyvää oloa ja hyvinvointia voisi parhaiten omassa elämässä tukea. Luodaan puskureita, joiden avulla selviytyminen vaikeista ajanjaksoista olisi helpompaa.

Maitotilat kovimmassa tilanteessa

Hankkeen tiloista suurin osa on maitotilallisia. – Taloudellinen tilanne on heikoin maitotiloilla, johtuen tuottajahinnan alhaisuudesta ja työmäärästä.

– Viljelijälle taloudellinen ahdinko on helposti vielä kovempi juttu kuin muille yrittäjille, koska tilan talouden kaatuessa kaatuu perintö, joka on kulkenut sukupolvelta toiselle. Siksi myös ongelmien tunnustaminen lykkääntyy ja yritetään vain selvitä seuraavaan päivään.

Yhteydenotot hankkeeseen tulevatkin usein paitsi viljelijöiltä itseltään, myös sidosryhmiltä, jotka ovat ottaneet hankkeen hyvin omakseen.

Tilalla käy eri sidosryhmien edustajia ja kun nämä huomaavat ongelmien kasvavan, he voivat kysyä viljelijältä lupaa ilmoittaa yhteystiedot hankkeelle.

Ilman lupaa ketään ei lähestytä. Kun yhteys on luotu, saa viljelijä huomata että Marja ja Raisa ovat mukavia ihmisiä, jotka eivät syyttele tai ihmettele miten tilanteeseen on päädytty.

– Vaikka taustalla olisi huonojakin ratkaisuja, niin tehtyä ei saa tekemättömäksi ja me katsomme eteenpäin. Kaikessa lähtökohta on viljelijän oma tahtotila. Tarvittaessa autamme siinäkin, jos tahto on laittaa eläimet pois ja etsiä muuta työtä.

Väsyneen ja paineistuneen ihmisen on vaikea katsoa asioita laajasti. Kun voi keskustalla asioista, niin ratkaisujakin alkaa löytyä helpommin.

Varhaisen välittämisen toimintamalli Järviseudulle?

Hankkeen myötä eri seutukunnille on perustettu varhaisen välittämisen toimintamalleja, joissa mukana on yleensä useita eri tahoja, mutta toimintamalliin on laitettu kolmen tahon yhteystiedot: työterveyshuollon, diakoniatyöntekijän ja ProAgrian.

– Meillä on näitä varhaisen välittämisen toimintamalleja jo kautta maakunnan, mutta Järviseudulta sellainen vielä puuttuu.

Systeemin ajatuksena on, että jos kenelle tahansa, on se sitten sidosryhmästä joku tai viljelijän lähipiiristä, nousee huoli viljelijästä, ottaa hän asian viljelijän kanssa puheeksi.

Hän tarjoaa apuaan ja kysyy viljelijältä lupaa hakea hänelle apua. Luvan saatuaan huolissaan oleva ottaa yhteyttä johonkin toimintamallissa olevaan yhteyshenkilöön ja hän ottaa asiasta kopin ja vie asiaa eteenpäin. Viljelijää ei jätetä yksin vaikeuksien keskellä.

Järviseudullekin vastaavaa toimintamallia tarvittaisiin kovasti ja kiinnostuneet toimijat voivat ottaa yhteyttä hankkeeseen. Kaikki keinot tavoittaa avun tarpeessa olevia viljelijöitä ovat tärkeitä.

Varavoimaa Farmarille II auttaakin maatalousyrittäjiä ongelmatilanteissa ja elämän vaikeissa taitekohdissa täysin maksutta ja luottamuksella.

Kenenkään ei pidä ajatella, että oma asia tai huoli on liian pieni tai että kukaan ei kuitenkaan voi enää auttaa, kun ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi.

Marja ja Raisa ovat hankkeessa juurikin viljelijöitä varten ja heillä on aikaa.


Tuula Jokiaho