Mikko Kärnä tavoittelee kärkiryhmän sijoituksia nopeuslaskun maailmancupissa. Hän iloitsee Vimpelin Lakeaharjun näkötornin yhteyteen rakennetusta lähtölavasta eli tornista, joka tuo uuden lisän lajin harjoittelumahdollisuuksiin.

Kärnä tähtää kärkiryhmään nopeuslaskun maailmancupissa

Vimpeliläislähtöinen, kaksivuotiaasta lähtien suksien päällä viihtynyt Mikko Kärnä lähtee puolustamaan tammikuussa alkavaan nopeuslaskun maailmancupiin Suomen värejä.

Hankasalmen Hankaa edustava Kärnä lähtee tavoittelemaan sijoituksia kymmenen parhaan joukosta.

Viime kaudella Mikko Kärnä saavutti Sallassa lasketun maailmancupin kisan voiton S2-kategoriassa ja rikkoi Ranskan Varsissa haamurajan, joka on 200 kilometriä tunnissa.

Uusi kausi starttaa tammikuun viimeisenä päivänä. Maailmancupin osakilpailuja on kaikkiaan kahdeksan. Kärnän tavoitteena on laskea ehjä kausi ja haastaa tosissaan kärkikymmenikköä.

Uusia rinteitä

Kärnä on aloittanut henkisen valmistautumisen uutta kisakautta silmällä pitäen. Hänen tarkoituksenaan on laskea kovia nopeuksia ensi vuonna.

– Viime vuonna käytiin Ranskassa testaamassa, että homma pysyy hanskassa. Kaikki on nytkin kunnossa ja keskitytään henkisen puolen lisäksi varusteiden hienosäätämiseen.

Maailmalla tehdään Mikko Kärnän mukaan kovasti töitä sen eteen, että nopeuslaskuun saadaan uusia harrastajia. Tulevalle kaudelle onkin luvassa kaksi uutta baanaa – toinen Espanjassa ja toinen Sveitsissä – joiden toivotaan jäävän kiinteäksi osaksi MC-kiertuetta. Molemmilla radoilla pystytään laskemaan yli 200 kilometriä tunnissa.

– Maailman kärkilaskijat tulevat tällä hetkellä Italiasta. Valentina Greggio on naisten ja Ivan Origone miesten maailmanennätyksen haltija.

Mikko Kärnä kertoo laskeneensa junnukisoja ja treenanneensa lajia, kun nopeuslasku oli nosteessa 90-luvulla. Jääkiekko vei mennessään ja nopeuslasku jäi. Hän kertoo puhuneensa nopeuslaskusta lajin suomalaismenestyjiin kuuluneen Jukka Viitasaaren kanssa muutama vuosi sitten.

– Tuli tilanne, että oli mahdollisuus päästä vielä mäkeen. Huomattiin, että homma onnistuu, ja sitten lähdin treenaamaan. Nopeuslaskussa minua viehättää vauhti, kuten kaikkia muitakin. Sen lisäksi minulle on tärkeää psykologinen aspekti eli pelkojen ja itsensä hallinta.

Vimpelistä nostetta lajiin

Vimpelin Lakeaharjun huipulle vastikään valmistuneen näkötornin yhteyteen on rakennettu nopeuslaskijoita ja myös alppihiihtäjiä palveleva lähtölava, joka on noin 17 metriä pitkä ja kaksi ja puoli metriä leveä. Lavan jyrkkyys on hieman vajaat 40 astetta. Suomen nopeuslaskijat käyttävät Lakeaharjun nopeuslaskurataa talven harjoituksissaan.

– Lavan merkitys harjoitteluun on iso. Lakeaharjun loivassa mäessä tekniikkaharjoittelu on pääosassa ja lavan myötä laskijoiden väliset erot korostuvat, mikä helpottaa virheiden löytämistä. Lisävauhtikaan ei haitaksi ole.

Mikko Kärnä kertoo, että suunnitelmissa on järjestää tilaisuus, jossa nopeuslaskusta kiinnostuneilla olisi mahdollisuus kokeilla lajia harrastajien opastuksella.

Kaikki kiinnostuneet ovat myös tervetulleita seuraamaan treenejä. Kärnä toivoo, että Lakeaharjulla järjestettävien treenien kautta pystyttäisiin herättämään mielenkiintoa Vimpelissä aikanaan suosittua lajia kohtaan.

– Yhteydenottojen määrän perusteella katsotaan, olisiko mahdollista järjestää Lakeaharjulla tilaisuus, jossa halukkaat pääsevät kokeilemaan nopeuslaskua.

Lakeaharjun uusi lähtölava on sen verran jyrkkä, että siitä saa jo pienen tuntuman maailman mäkiin. Suomi ei tarjoa kovinkaan paljon harjoittelumahdollisuuksia nopeuslaskijoille. Laji ja sen harrastusmäärät ovat pieniä.

Harjoitusten järjestäminen saattaa olla hankalaa, mutta Kärnän mukaan todellisen vauhtilajin edustajat on otettu hyvin vastaan. Vimpelistä katsottuna lähin harjoittelupaikka pienine torneineen on Sallassa.

Mikko Kärnä kertoo nopeuslaskun sopivan kaikille vauhdista ja vauhtilajeista pitäville. Lajiin liittyy melko voimakas psykologinen aspekti omien pelkojen hallinnan kautta ja laji on todella tekninen, joten kehon hallinta on tärkeää. Jo Lakeaharjulla nopeus nousee maksimissaan noin 120 kilometriin tunnissa.

Virpi Poikelin