Kasvukauden sääolosuhteet vaikuttivat eri tavalla satotasoihin eri puolilla Suomea.

Ohra- ja kaurasato tavanomaisia – ruissato suurin lähes 30 vuoteen

Ohrasta, kaurasta ja vehnästä saatiin taas useiden heikkojen satovuosien jälkeen keskimääräiset sadot.

Ruissadosta osattiin odottaa runsasta vuosi sitten kasvaneen kylvöalan myötä. Ruissato on tänä vuonna neljä kertaa suurempi kuin 2018.

– Tänä vuonna saatava tavanomaisen suuruinen viljasato helpottaa viime vuoden heikon sadon jälkeen kotieläintilojen rehuviljatilannetta.

– Ennätyksellisen suuri säilörehusato takaa myös nurmirehun riittävyyden seuraavaan satokauteen, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suurin ruissato sitten vuoden 1990

Ruissato kasvoi määrältään samansuuruiseksi kuin 1950–70-luvuilla. Sen jälkeen yhtä suuri ruissato on saatu Suomessa vain muutamina vuosina.

Rukiin kulutus Suomessa on viime vuosikymmeninä vakiintunut noin sataan miljoonaan kiloon, joten noin 180 miljoonan kilon sato kattaa kulutuksen reilusti aiemmista vuosista poiketen.

Pohjanmaalla ennätyssatoja

Kasvukauden sääolosuhteet vaikuttivat eri tavalla satotasoihin eri puolilla Suomea. Pohjanmaalla korjattiin ennätyksellisen hyviä hehtaarisatoja kaikista viljoista.

Sen sijaan Uudellamaalla hehtaarisadot olivat selvästi koko maan keskisatoja pienempiä, mikä on poikkeuksellista.

Myös luomusato oli hyvä

Luomuviljely on laajentunut Suomessa viime vuosina ja monista peltokasveista korjattiin ennätyssatoja. Kaura on eniten viljelty luomuvilja ja sen sato kasvoi lähes 70 prosenttia.

Korjattu noin 77 miljoonan kilon luomukaurasato on noin 6,5 prosenttia Suomen noin 1,2 miljardin kilon kaurasadosta.

Nurmirehusadosta ei enää niukkuutta

Parina viime vuonna nurmirehusadot ovat olleet pieniä, mutta nyt sadot kasvoivat.

Myös nurmirehujen osuus viljelyalasta on kasvanut viime vuosina.
Vuoden 2019 suotuisissa sääoloissa säilörehusato kasvoi neljänneksen edellisvuodesta.

Tilaston taustaa

Luke kerää satotilaston tiedot verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen avulla noin 6200 maatilalta, joista 670 on luomutiloja. Ennakkotilastoon on saatu noin 4400 tilan tiedot.

Tilasto tarkentuu lopulliseksi maaliskuussa 2020, jolloin satomäärien laskemisessa on käytettävissä kaikilta otokseen kuuluvilta maatiloilta saadut tarkistetut satotiedot. Viljasadon laatutiedot on koostettu yhdistämällä Luken keräämät satotiedot ja Ruokaviraston viljasadon laatuseurantatiedot.

Kaikki tiedot ovat saatavilla stat.luke.fi-palvelussa. Palvelu sisältää satotietoja tärkeimmistä kasveista koko maan osalta vuodesta 1920 alkaen. Alueittaiset satotiedot ovat palvelussa vuodesta 1999 alkaen.