Puutarhahoito lieventää stressiä.

Nyt parannetaan elämisen laatua – nuoret innostuvat harrastamaan puutarhassa

Suomalaisten kiinnostus puutarhaharrastamiseen on kasvanut viime vuosina erityisesti alle 35-vuotiaiden parissa. Yhä useampi nuori aikuinen tarttuu multapussiin ja istutuslapioon joko kotonaan, parvekkeilla tai pihoilla.

Harrastus tuo erityisesti hyvää mieltä ja parantaa elämänlaatua. Harrastajat kertovat myös nauttivansa konkreettisesti omin käsin tekemisestä.

Puutarhaharrastus on yksi yleisimmistä vapaa-ajan kiinnostuksen kohteista, sillä yli 70 prosenttia harrastaa jotain puutarhassa. Puolet suomalaisista pitää sitä tärkeänä harrastuksena. Kantar TNS:n tutkimuksen tulosten mukaan 40 prosentilla suomalaisista on mahdollisuus puuhata omalla pihallaan.

Toiseksi yleisin paikka kasvien kasvatukseen ovat parvekkeet, joita kasvatuspaikkana hyödyntää viidennes väestöstä. Lähes yhtä moni viljelee joko koriste- tai hyötykasveja vapaa-ajan asunnollaan. Myös ikkunalaudat ja terassit ovat suosittuja kasvatuspaikkoja.

Viherbuumilaiset innostuivat

Puutarhaharrastuksen suosio on kasvanut selkeimmin 18 – 34 vuotiaiden parissa. Nämä viherbuumilaiset ovat nyt jo kiinnostuneempia puutarhanhoidosta kuin perinteinen harrastajajoukko eli 35 – 64-vuotiaat.

Vanhempi ikäluokka arvostaa viihtyisää koristepuutarhaa, kun taas nuoret ovat erityisen kiinnostuneita viljelemään hyötykasveja: vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.

Selkein muutos on tapahtunut nuorten miesten aktiivisuudessa. Vielä vuosina 2014 – 2017 miehistä yli neljännes ei ollut lainkaan kiinnostunut puutarhanhoidosta. Nyt tämä määrä on laskenut alle viidennekseen.

Muutos on ollut selkein alle 25-vuotiaittein miesten keskuudessa. Heistä muutama vuosi sitten vain neljä prosenttia kertoi olevansa innostunut aiheesta. Nyt nuorista miehistä joka neljäs on erittäin kiinnostunut viljelemään jotakin itse.

Koronakevät tuo uutta

Tutkimus kertoo menneestä, mutta Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori arvioi, että positiivinen kasvu jatkuu edelleen vahvana.

Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneet keittiöpuutarhoista, joissa viljellään yrttejä, chilejä ja erilaisia tomaatteja. Alkanut vuosi näyttää sen, että myös koriste- ja viherkasvit kiinnostavat monia yhä enemmän. Niiden avulla sisustetaan koteja viihtyisiksi.

Moni pelkää, että harrastustoimintaan tulee rajoituksia liikkumis- ja ostopaikkojen suhteen. Näin on jo tapahtunut pääkaupunkiseudulla, sillä arviolta viidenneksellä on kesäasunto alueen ulkopuolella, jossa pihatöitä on suunniteltu aloitettavan pääsiäisenä tai viimeistään toukokuussa.

Puutarha-alan toiveena on, että poikkeustilasta huolimatta harrastustoimintaa ei rajoitettaisi monista syistä. Näistä tärkein on suomalaisten henkinen hyvinvointi, mihin kasvien ja kevään etenemisen seuraamisella on selkeä positiivinen vaikutus.

Kevään trendit alentavat stressiä

Tämän kevään kasvavia ilmiöitä puutarhoissa ovat luonnonmukaisuus, omatarveviljely ja kotoisan paratiisin luominen. Kaikki ne onnistuvat niin parvekkeella kuin isommallakin tontilla. Moni korvaa matkailua käyttämällä vapautunutta aikaa ja rahaa lähipiirin viihtyisyyden lisäämiseen.

Osa puolestaan haluaa hidastaa ja sopeuttaa harrastustoiminnan avulla ilmastonmuutokseen liittyvien haittojen lisääntymistä.

Rankkoina aikoina halutaan myös varmistaa omaa elintarviketuotantoa viljelemällä itse osaa tuotteista. Kun aikaa on enemmän, edullinen puutarhaharrastaminen tuo hyvää vaihtelua niin perheiden kuin yksinasuvienkin arkeen.

Tutkimusten mukaan puutarhanhoito auttaa ylläpitämään hyvää henkistä ja fyysistä terveyttä alentamalla muun muassa stressiä ja ahdistuneisuutta.