Epävakainen sää on ollut viljelijöiden kiusana

Syyskuulle käännyttäessä epävakainen säätila on ollut viljelijöiden kiusana.
Mainos[adrotate banner="3"]

Syyskuulle käännyttäessä epävakainen säätila on ollut viljelijöiden kiusana.

Puinnit ovat katkenneet moneen kertaan sateista johtuen. Sadetta on saatu Etelä-Pohjanmaan alueella enemmän kuin tavallisesti.

MAINOS

Tämän syksyn erikoisuus on ollut, että tavallisesti vehniä korjataan viimeisenä ja ohraa ensimmäisenä, mutta jälkiversonnan vuoksi, monella tilalla puintijärjestys on ollut päinvastainen.

Viikonlopun hyvä säätila sai isännät pellolle ja viikonlopun aikana puinteja saatiin hyvään malliin koko maakunnassa. Syysviljat on saatu puitua ja jäljellä on vielä kevätkylvettyjä kasveja.

Eniten puimatta on viljoista vehnää ja ohraa ja öljykasveissa ollaan alkutekijöissä. Nyt toivotaan, että isoja sateita ei tulisi, vaan sato saataisiin korjattua hyvissä olosuhteissa.

Viljat ja rypsi

Syysviljat puitiin hyvissä olosuhteissa ja hyvälaatuisena. Erityisesti rukiilla satotaso on ollut hyvä. Myös erinomaisia onnistumisia on saatu.

Syysvehnissä satotaso oli vaihteleva. Ruista on ehditty kylvää keskimääräistä vähemmän johtuen puintien venymisestä ja rukiin matalasta hintatasosta.

Kevätviljojen puinnit ovat pisimmillään Kyrönmaan alueella, jossa puinneista on tehty jo 70 prosenttia. Keskimäärin maakunnassamme puinneista on tehty reilu 60 prosenttia.

Viikonlopun hyvissä keleissä puinnit ovat edistyneet vauhdilla. Viljojen laatu on ollut kohtalaisen hyvää. Viljan hehtolitrapainot ovat olleet keskimääräisellä tasolla.

Kevätviljoilla satotasot ovat jääneet keskimääräistä pienemmäksi tänä vuonna. Suurimpia epäonnistumisia on tänä vuonna ollut ohralla. Kaurojen satotaso on ollut kohtuullinen. Rypsin puinnit ovat myös käynnistyneet.

Valkuaiskasveista hernettä ja härkäpapua on puitu jo paljon maakunnassamme. Puinnin haasteena on ollut epätasaiset kasvustot. Satotasoissa on ollut paljon tilakohtaista vaihtelua.

Nurmet

Nurmet ovat alkaneet valmistautumaan talvehtimiseen ja kuolleiden lehtien määrä kasvustoissa lisääntyy koko ajan. Jos tilat tekevät kolme satoa, korjuu kannattaa tehdä syys-lokakuun vaihteessa rehuksi.

Apilanurmilla korjuu on varminta lokakuulla, kun edellisestä korjuusta on kulunut 6-8 viikkoa. Osa kolmannesta sadosta on jo korjattu. Talvehtimisen varmistamiseksi on hyvä jättää riittävän pitkä sänki ja välttää turhaa tallaamista.

Viime syksynä lietettä mullattiin nurmiin myöhään lokakuulla, mikä näkyi kevätsadossa selvästi huonompina kasvustoina. Muistutuksena vielä, että karjanlannan pintalevitys on kielletty syyskuun puolivälin jälkeen, ellei sitä mullata esim. kyntämällä.

Multaimella levitys on mahdollista lokakuun loppuun saakka. Jos kolmatta satoa ei korjata, on hyvä käydä tarkistamassa, ettei nurmi jää talven alle niin pitkäksi, että kulo haittaa keväällä kasvuun lähtöä.

Peruna

Ruokaperunasadosta odotetaan vähintään keskimääräistä varsinkin maakunnan pohjoisosissa. Silti osalla tiloista ei päästä normaaliin satotasoon tänä vuonna.

Ruokaperunan laatua on heikentänyt kesän ääriolojen aiheuttamat kasvuhalkeamat. Tärkkelysperunassa tärkkelyspitoisuus on tärkkitehtaalle toimitetuissa erissä yli 19 prosenttia, mikä on hieman korkeampi kuin syyskuun puolivälissä yleensä.

Tärkkelysperunasatoa näyttää nyt tulevan enemmän kuin viime vuosina. Lähes puolet kaikesta perunasta on korjattu, vaikka sateet ovat keskeyttäneet nostoja ja paikoin on ollut liian märkää.

Joissain tapauksissa myöhäisemmillä lajikkeilla kuori ei ole vielä kestänyt nostoa.

Edellinen artikkeliBio Rexissä mahdollinen koronavirusaltistus
Seuraava artikkeliSoinin vauvoja juhlittiin