Hirvieläinonnettomuuksien määrä Alajärvellä samalla tasolla kuin edellisvuonna

Riistaonnettomuuksien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina, vaikka vakavimpia vahinkoja aiheuttavien hirvikolareiden määrä on tasaantunut. Etelä-Pohjanmaalla kauris- ja peuraonnettomuudet ovat kasvussa ja niiden määrä on jo noin 2/3 kaikista hirvieläinonnettomuuksista.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13433 riistaonnettomuutta. Kasvua edeltävästä vuodesta oli noin tuhat kappaletta.

Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin kahdessatuhannessa, mutta valkohäntäpeurakolareita tilastoitiin viime vuonna jo 6507 ja metsäkauriskolareita 4792.

Eniten henkilövahinkoja tulee törmäyksissä suurimman hirvieläimen eli hirven kanssa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteen hirvionnettomuuksissa menehtyi viime vuonna kolme ihmistä ja loukkaantui 119 ihmistä. Peuraonnettomuuksissa loukkaantui 38 henkilöä.

Peura- ja kauriskolarit painottuvat Suomen länsi- ja eteläosiin, joissa kanta on tiheimmillään.

– Korvaamamme hirvieläinvahingot ovat yhä useammin kauris- ja peuravahinkoja. Pitkään jatkunut kannan kasvu on näkynyt lisääntyneinä vaaratilanteina liikenteessä. Luonnonvarakeskus arvioi viime metsästyskauden päätteeksi, että valkohäntäpeurakannan kasvu olisi nyt pysähtynyt.

– Etelä-Pohjamaalla hirvieläinonnettomuuksissa on Tilastokeskuksen mukaan useimmin osapuolena metsäkauris. Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin, joten törmäyksissä loukkaantui usein vain eläin itse. Toki ajoneuvoihin tulee törmäyksessä kolhuja, vaikka eläin olisi pienikin.

– Toivottavasti myös kauriskannan kasvu saadaan pysähtymään ja sitä kautta vaikutusta liikenneturvallisuuteen, eikä eläimiä jää enää niin paljon auton alle, sanoo maatilaneuvoja Jarmo Ojajärvi LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalta.

Alajärvellä hirvieläinonnettomuuksia ilmoitettiin 25 kappaletta vuonna 2019. Onnettomuusmäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla, jolloin niitä ilmoitettiin 26. Osapuolina näissä oli hirviä kahdeksan (11) kappaletta, metsäpeuroja kaksi (3), valkohäntäpeuroja yksi (0) ja metsäkauriita 14 (12) kappaletta. Suluissa vuoden 2018 luvut.

– Kuolemaan johtaneiden hirvionnettomuuksien määrä on onneksi laskenut 2000-luvun alkuvuosista, mutta edelleen hirvikolareissa loukkaantuu Suomessa yli sata ihmistä vuosittain. Myös eläimet kärsivät törmäyksissä, joten onnettomuusmäärää on tärkeää saada alas.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen hirvikanta on pienentynyt 2000-luvun alun noin 149000 hirvestä viime metsästyskauden jälkeiseen noin 87000 hirveen.

Samaan aikaan esimerkiksi valkohäntäpeurakanta on yli kaksinkertaistunut.

Eläinten määrän ja onnettomuusmäärien välillä on yhteys. Metsästyksen lisäksi kantojen kokoa rajoittavat liikennevahingot, suurpedot ja myös sairaudet.

Syksyllä hereillä aamu- ja iltahämärässä

Syksy on hirvieläinonnettomuuksien suhteen vuoden vaarallisinta aikaa. Tilastokeskuksen mukaan eniten riistakolareita sattui viime vuonna loka- ja marraskuussa.

Onnettomuuksien painottumista syksylle selittää moni tekijä. Alkava metsästyskausi ja samalla eläinten kiima-aika saavat niitä liikkeelle. Monet hirvieläimet myös siirtyvät syksyllä talvilaitumille. Samaan aikaan liikenteessä ajo-olosuhteet heikkenevät syyssäiden ja lisääntyvän pimeyden takia.

– Liikenteessä kannattaa olla tarkkaavaisena etenkin aamu- ja iltahämärissä, sillä hirvieläimet liikkuvat mielellään auringonnousun ja -laskun aikaisina tunteina. Hirvi- ja peura-/kaurisvaaran alueella kannattaa myös aina vähentää vauhtia, sillä eläin voi hypätä tielle yllättäen.

– Etenkin pimeällä hirvieläimiä voi olla hyvin vaikea havaita tienpientareella. Huomenna lauantaina 10.10. alkaa hirvenmetsästyskausi, jolloin pelästyksissään hirvet liikkuvat myös muilla kuin vakioreiteillään, ja tämä saattaa aiheuttaa yllättäviä vaaratilanteita, muistuttaa Ojajärvi.

– Jos huomaa hirven tai muun eläimen tiellä, kannattaa välittömästi vähentää vauhtia. Jos eläintä joutuu väistämään, pyri tekemään se takakautta. Muita autoilijoita voi tarvittaessa varoittaa hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.