THL:n esitys: Koronarokotetta tulisi tarjota ensin koronapotilaita hoitaville ja ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt esityksen koronarokotusten rokotusjärjestyksestä.

Esitys pohjautuu THL:n asettaman Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin kannanottoihin.

Rokotusjärjestys on oleellinen osa kansallista koronarokotusstrategian toteutusta.

Strategian mukaisesti rokotuksilla pyritään koronavirustaudin aiheuttaman tautitaakan vähentämiseen, kuolemien ja elinvuosien menettämisen estämiseen sekä terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseen.

Koronarokotteita saadaan tämän hetkisen tiedon mukaan käyttöön vähitellen vuoden 2021 aikana.

THL katsoo, että rokotteiden saatavuuden parantuessa koko väestöllä tulisi olla mahdollisuus saada koronavirustaudilta suojaava rokotus.

THL suosittelee, että koronarokotusten järjestys on seuraava:

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat

1. Teho-osastojen henkilökunta

2.Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta

3. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta

4. Sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat (ryhmiä 3 ja 4 voidaan rokottaa samaan aikaan)

5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta

Edellä mainittujen ryhmien kokonaismäärä on runsaat 100 000 ihmistä, kun mukaan lasketaan vain ikääntyneiden hoivapalvelut.

2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia

1. ≥80-vuotiaat

2. 75–79-vuotiaat

3. 70–74-vuotiaat

4. yli 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus

5. yli 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus

Yli 70-vuotiaita on kaikkiaan noin 800 000.

– mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat

– Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea immunosuppressiivinen tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus.

– Vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.

3. Muu väestö

Perussairauksista kärsivien rokotusjärjestykseen vaikuttaa se, miten rokote tehoaa näissä ryhmissä.

Kun saatavilla on lisää tietoa uusista koronarokotteista, niiden myyntiluvista ja maahan saapumisesta, lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevaa arviointia jatketaan ja listausta voidaan tarkentaa niin, että perussairauksia sairastavat jaetaan useampaan ryhmään riskin suuruuden perusteella.

Lisäksi priorisointilistausta voidaan tällöin täsmentää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten että muun väestön osalta.

Kunnat järjestävät rokotukset – rokotustiedot kirjattava rekisteriin turvallisuuden seurantaa varten.

THL on toimittanut esityksen rokotejärjestyksestä sosiaali- ja terveysministeriölle valtioneuvoston rokotusasetusta varten. Koronarokotusten aloittaminen edellyttää asetuksen antamista.

Valtioneuvosto antoi asetuksen 22.12.2020, ja se tulee voimaan 23.12.2020. Asetuksen mukaan Suomi aloittaa koronavirusrokotukset heti kun se on teknisesti mahdollista. Rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista.

THL toteaa esityksessään, että koronarokotusten järjestäminen on tartuntatautilain mukaan kuntien vastuulla. THL toimittaa rokotteet kunnille ja ohjeistaa niiden käytössä.

Myös työterveyshuolto voi osallistua rokottamiseen. Rokotteiden jakelusta, ajankohtaisista kohderyhmistä ja rokotustietojen kirjaamisesta olisi kuitenkin sovittava kunnan kanssa.

THL korostaa, että kaikki annetut koronarokotukset on merkittävä sähköiseen potilastietojärjestelmään.

Lisäksi rokotustiedot on välitettävä ajantasaisesti THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, sillä vain näin rokotusten vaikutuksia ja turvallisuutta voidaan seurata ajantasaisesti ja luotettavasti.