Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoseminaarissa tänään maanantaina puhuttiin sairaanhoitopiirin toiminnasta ja taloudesta.
Katsauksen vuoden 2020 toimintaan sekä vuoden 2021 toimintaan kuultiin sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäeltä, joka totesi, miten keväällä toimintaa vähennettiin tietoisesti varautuessa pandemiapotilaisiin. Syksyllä oltiin palattu normaaliin ja muutoinkin vuosi saatiin kokonaisuutena toimittua hyvällä tasolla.
Rakentamisen osalta Pihlajamäki kertoi, että sairaalan B osa on nyt purettu, mutta hallitus tekee vielä uuden arvion siitä, onko suunniteltu uusi B-talo järkevä sairaalan kokonaiskehittämisen kannalta.
Lisäksi hän kertoi muiden kiinteistöjen ja omistuksien selvittelystä ja kuntien suhteesta omistuksiin soten tullessa. Härmän kiinteistökompleksi on yksi ratkaisemattomista ongelmista.
Johtajaylilääkäri Kirsi Juvila totesi viime vuoden sujuneen toiminnallisesti yllättävän hyvin, kuntalaskutetut käynnit toteutuivat loppujen lopuksi melko hyvin. Myöskään suurta hoitovelan kasvua ei Etelä-Pohjanmaalla nähty, vaan kolmen kuukauden jonoa tarkastellessa potilaita on pystytty ottamaan vastaan jopa aikaisempaa nopeammin.
Hallintoylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä totesi menneen vuoden olleen työntäyteinen, mutta siitä selvittiin kohtuullisesti moniin muihin sairaanhoitopiireihin verrattuna järjestelyin ja vapaaehtoisin henkilöstön siirroin.
Talousjohtaja Miia Kiviluoto kertoi omassa puheenvuorossaan vuoden 2020 tilinpäätösennusteesta ja valtion koronatuesta.
Sairaanhoitopiirin tulos viime vuodelta näyttää plussaa. Koronakustannukset ovat olleet noin kahdeksan miljoonaa ja korona-avustus tulee olemaan noin 7,5 miljoonaa. Vakuutukset kattavat menetyksiä niin hyvin, että lopputulema on positiivinen.
Etelä-Pohjanmaan hyvä tartuntatilanne ei ole sattumaa
Ajankohtaista koronatilannetta avasi infektioylilääkäri Elina Kärnä todeten, että koronatilanne on maakunnassa aivan koko maan parhaita. Alueella on kuitenkin monenlaisia tartuntaketjuja. Valtaosa tartunnoista on saatu Suomesta, mutta osa tartuntalähteistä on epäselviä.
Hieman yli puolet tartunnan saaneista on ollut jo valmiiksi karanteenissa. Joukkoaltistuksiakin maakunnassa on viime viikkoina ollut: kaksi jääkiekkojoukkuetta ja useita työpaikkatartuntoja.
Syy sille, miksi Etelä-Pohjanmaalla koronatartuntatilanne on näin rauhallinen, ei ole pelkästään sattumaa. Kärnän mukaan oleellista on se, että meillä pääsee testiin monessa paikassa.
Erikoissairaanhoidon lisäksi testejä ottavat kaikki seitsemän toiminta-aluetta ja testejä tehdään varsin paljon.
Ne myös analysoidaan nopeasti, pyynnöstä tuloksen saapumiseen kuluu keskimäärin vain 14 tuntia. Näin tartuntaketjut saadaan pysähtymään nopeasti, mikä vähentää tehokkaasti jatkotartuntojen määrää.
Astra Zenecan rokotetta on tulossa sairaanhoitopiiriin vielä tällä viikolla. Sillä tullaan rokottamaan alle 70-vuotiaita, eli niitä terveydenhuollon työntekijöitä, jotka eivät vielä ole saaneet rokotettaan sekä alle 70-vuotiaita riskiryhmäläisiä.
Kärnä harmitteli sitä, että Etelä-Pohjanmaa on edelleen pahasti jäljessä muuta maata siinä, minkä verran tänne on rokotteita tähän mennessä saatu.
Seminaarin lopussa kuulijat kiittelivät sairaanhoitopiirin henkilökuntaa ja lopputulema olikin, että yhteenvedossaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Paula Risikko totesi, että aivan pelkällä kiitoksella ei henkilökunnan muistamisesta tulla selviämään, vaan muutakin on luvassa.
Keskustelua nostivat myös suunnitelmat sairaalan paikoitusalueen muuttaminen maksulliseksi. Kuntayhtymän hallituksen jäsen Anne Niemi totesi, että parkkitila loppuu alueelta kesken ja tavoite on saada tilanne hallintaan.
Tällä hetkellä neuvotellaan kolmesta eri alueesta lisätilan saamiseksi ja vasta kun nämä neuvottelut on käyty, otetaan kantaa maksullisuuteen. Ensin sitä on löydettävä tarvittavat parkkipaikat.
Tuula Jokiaho
