Lehtimäen kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1891 pappilanmäellä vuokratiloissa. Ylhäällä vas. pastori Olin ja alhaalla Carl Gustaf Grönberg, seurakunnan saarnaaja.

Taimelan koulu juhlii 130 vuotista toimintaansa (osa I)

Tänään 19. helmikuuta tulee kuluneeksi 130 vuotta Lehtimäen kuntakokouksen päätöksestä, jolla kuntaan perustettiin kansakoulu.

Perustettua koulua alettiin myöhemmin kutsua Taimelan kouluksi. Juhlavuosi 2021 huipentuu Taimelassa marraskuussa suuriin synttäreihin.

Harvakseen toiminut rippikoulu oli 1800-luvun alussa Lehtimäen ainut opinahjo. Lukuoppia oli vaikea saada, kunnes vuosisadan puolivälissä tuli toimeen kiertokoulu.

Sekään ei oikein ottanut tulta alleen; suurin este olivat kotien ennakkoluulot ja vanhakantaiset asenteet. Vanhemmat eivät halunneet laittaa lapsiaan kouluun. Pelättiin, että koulu tekee lapset laiskoiksi, eikä heistä sitten enää ole apua kodin monissa töissä. Kirjaviisauden huhuttiin jopa vieroittavan lasta kristinopista.

– ”Täällä ollaan kyllä sivilisaation pohjalla”, puuskahti turhautumisensa Carl Gustaf Grönberg, seurakunnan saarnaaja. ”Lisäksi köyhyys on niin vallitsevaa, että lapsilta puuttuu vaatteita ja ruokaa”, kirjoitti hän lehteen.

Näissä oloissa jatkui sitten kiertokoulu vaihtelevalla menestyksellä kolmattakymmentä vuotta. Opettajina toimivat aluksi Heikki Lindroos ja Johan Lind, myöhemmin mm. Matti Ojala, lukkari Ville Suokko ja Juho Nieminen.

Aina välillä nosti joku paikkakunnalle muuttanut tuore pappi kuntakokouksessa esiin ajatuksen kansakoulusta, mutta aina kuntakokous yksimielisesti, ”ukot” etunenässä, sen torppasi. Yksi ”ukoista” oli Taavetti Vuorela, iso ja lujapiirteinen mies, jonka päättävästi lausumaa mielipidettä kuunneltiin.

– ”Pernales, millä ne kaikki maksetaan!” tapasi hän tuikeasti kysäistä, kun uusista kustannuksista oli kysymys. Kansakoulua hän vastusti viimeisiin elinvuosiinsa saakka, kunnes lopulta myönsi, että oppi ja taito on sentään hyvä olemassa työmiehelläkin.

1890 kouluasiaa nosti esille mm. kappalainen J.F. Olin. Helmikuun 19. päiväksi 1891 määräsi korkea-arvoinen Vaasan Läänin kuvernööri Alexander Järnefelt Lehtimäelle kuntakokouksen kansakoulun perustamiseksi. Hän osallistui itsekin kokoukseen.

Kokousta edeltävänä päivänä vieraili hän vielä Soinissa ja keskustelemassa mm. 1890 aloittaneen uuden kansakoulun kuulumisista, ehkä mukaan otettaviksi terveisiksi lehtimäkeläisiäkin varten.

Kokouksen aluksi kuvernööri käytti vakuuttavan puheenvuoron; hän selitti kokousväelle ”kaiken opin suurta hyötyä ja kuinka luotettavin ja tuottavin on se pääoma, mikä kansalla on opissa ja sivistyksessä”.

Kuvernööri toivoi, että ”Lehtimäen kunta, huolimatta aineellisista vastuksista, näyttäisi käsittävänsä kaiken henkisen työn suurta arvoa perustamalla kansakoulun kuntaan.”

Lupasi vielä puoltaa rahallista tukea hankkeelle. Ja opettajan palkkaukseenhan oli tulossa valtiolta rahaa. Perusteellisen pohjustuksen jälkeen kokousväki nyökkäili ja totesi että ”olisihan se suotavaa, että kansakoulu Lehtimäenkin kuntaan perustettaisiin.

Yksikään äänivaltainen kuntalainen ei noussut ehdotusta vastustamaan. Muutamat koettivat kyllä lykätä koulun perustamista kolmella vuodella, mutta ilman riittävää kannatusta.

Niinpä koulu päätettiin yksimielisellä päätöksellä aloittaa jo syksyllä 1891, ja asiaa valmistelemaan valittiin komitea. Siihen tulivat edellä mainittu pastori J F Olin, kauppias M. V. Härkönen, lukkari Ville Suokko, kirkkoväärtti Elias Soukka sekä talokas Heikki Leskinen.

Kansakoulupaikasta oli sitten riitoja. Toiset vaativat sitä rakennettavaksi Autionmäelle, toiset kirkolle. Autionmäki voitti äänin 558-260. Autionmäellä koulu olisi keskellä Lehtimäkeä, jolloin kenenkään koulumatkasta ei tulisi lian pitkä ja koulu ei häiritsisi ”kirkon pyhyyttä”.

Taimelan kansakoulu alkoi sitten toimintansa syksyllä 1891, ensin tilapäisesti pappilanmäen renkituvan päähän rakennetussa uudessa rippikouluhuoneistossa, kunnes uusi oma koulurakennus valmistui käyttökuntoon syyslukukauden 1893 alkuun nykyiseen Keskikylään.

Heikki Honkola