Ylioppilas Eetu Asp ja pastori Kaarlo Turtola.

Taimelan historiaa ja opettajia, osa 3. 1896-1907 – Asp, Heimo ja Turtola

Ensimmäinen osa Taimelan historiaa: Osa 1

Toinen osa Taimelan historiaa: Osa 2

Hongon lähdettyä ei viitenä vuotena saatu seminaarin käynyttä opettajaa. Eikä ihme: tarjottu palkka oli liian pieni verrattuna työn määrään. Lehtimäki sijaitsi kaukana sivistyneestä maailmasta.

Lisäksi opettajilla oli ”ostajan markkinat”, kun uusia kouluja perustettiin joka puolelle Suomea ja hyviä opettajanpaikkoja oli runsaasti tarjolla.

Lukuvuonna 1896-1897 virkaa hoiti 27-vuotias ylioppilas Suomussalmelta, Eetu Asp, jolla oli herkkä runosuoni.

Oppilaita oli 33. Jotkut näistä saattoivat myös koetella tavallisesti niin valoisan ja huumorintajuisen opettajan hermoja.

Keväällä 1897 talokas Nikolai Lindroos valitti johtokunnalle, että Asp olisi liiallisesti kurittanut hänen kansakoulua käyvää poikaansa. Asp oli toista mieltä. Asia raukesi, kun tapahtumalle ei ollut todisteita.

Aspin suuriin ansioihin Lehtimäellä kuuluu se, että hän sai herätettyä nuorten mieliin ajatuksen omasta nuorisoseurasta.

Lv. 1897-1898 vt. viranhoitajana oli Kustaa Heimo, ”hauska seuramies ja kunnon opettaja”. Heimo toimi kaikkiaan 40 v opettajana Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä, ja oli 4 vuotta USA:ssa.

Hänellä oli opettaminen niin verissä, että hän eläköidyttyään, kun näki lasten menevän syksyllä kouluun, halusi taas entiseen toimeensa ”kuin vanha ratsuhevonen, joka sotarummun kuullessaan ei voi paikallaan pysyä”.

Heimosta on jäänyt elämään ympäri Suomea kerrottu koululaisvitsi:
”Luonnontieteen opettaja on luokan kanssa vaelluksella kaupungin ulkopuolella, ja tulee koira vastaan tiellä.
– Mihin heimoon kuuluu tuo eläin? kysyy hän eräältä oppilaalta.
– Se on Kustaa Heimon koira.”

Kun opettajan saanti oli taas hankalaa, Lehtimäen kappalaiseksi vuonna 1895 tullut ja kansakoulun johtokuntaankin kuulunut pastori Kaarlo Turtola suostui opettajaksi lukuvuodeksi 1898-1899. Kun pätevää opettajaa ei seuraavanakaan lukuvuotena saatu, valittiin pastori Turtola v.t. opettajaksi myös lukuvuodelle 1899-1900.

1800-luvun loppuun mennessä ei kansakoululle 1891 ostettua tonttimaata ollut vieläkään laillisesti lohkottu itsenäiseksi tilaksi.

3.12. 1899 koulun johtokunta kirjasi, että asia tulee hoitaa kuntoon. Niinpä päätettiin pyytää koolle kuntakokous, jonka päätöksellä voitaisiin kutsua maanmittarit paikalle.

Kerrotaan, että sitten tuon lohkomisen yhteydessä ehdotti Jaakko Laitinen tilan nimeksi Taimelaa, koska ”tämä nimi hänen mielestään oli kuvaannollinen tilalle”. Lukuvuodesta 1903-1904 lähtien tilan nimeä alettiin käyttää koko koulun nimenä.

Kesällä 1900 virkaa haki pätevä opettaja Kosti Pesola Soinista, mutta lähipitäjissä ”rettelöinnistään ja käräjöimishalustaan” mainetta saanutta opettajaa ei haluttu.

Käytännön syynä valitsematta jättämiselle oli Pesolan vanhentunut mainetodistus. Niinpä Turtola valittiin vt. opettajaksi myös lukuvuodeksi 1900-1901 ja sitten edelleen 1901-1902.

Kerrotaan, että Turtolalla olivat uskomattoman hyvät saarnaajan lahjat; puhumistaidoista oli varmasti suurta hyötyä myös opettajan työssä. Myös Turtolan omia lapsia kävi Taimelan koulua. Näistä vanhin, Usko Johannes, ”Jussi”, teki merkittävän sotilasuran, kaatuen sitten everstinä jatkosodassa Kiestingin pattitilanteessa 1941.

Talvella 1901-1902 Taimelan tyhjiin asuntotiloihin oli muuttanut vuokralle itsellinen Kalle Lamminaho. Toukokuussa 1902 johtokunta linjasi, että Kalle saa asustella siellä vielä kesän ajalla, kunnes saadaan opettaja.

Vuokraan, 2 mk kuussa, kuului koulun keittiön käyttöoikeus ja kyökkikamari asuntonaan. Mutta elokuussa sai Kalle ruveta keräilemään kamppeitaan kokoon. Sillä uusi opettaja oli tulossa.