Lakis Areena valmiina käyttöön

Maankuulu Karstulan Lomakouheron tanssipaviljonki on saanut uuden elämän Vimpelin Lakeaharjulla.

Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran hallinnoiman kylätalon eli Lakis Areenan avajaisia ja avointen ovien päivää vietettiin sunnuntaina.

Samalla juhlistettiin tuoreinta vimpeliläisen ja järviseutulaisen talkootyön ja yhteisöllisyyden kädenjälkeä. Paikalle oli saapunut satamäärin ihmisiä läheltä ja kaukaa.

Avajaistilaisuus käynnistyi nauhan leikkaamisella. Nauhaa olivat leikkaamassa kyläseuran puheenjohtaja Heikki Salmela, Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli ja Lomakouherossa yrittäjänä toiminut Martti Vainio.

Heikki Salmela kertasi omassa puheenvuorossaan Vimpelin ja koko alueen oman kylätalon vaiheita kertomalla esimerkisi, että talkootunteja on tehty tähän mennessä noin 5000.

Talkoot jatkuvat vielä, sillä kyläseuran velvoitteena on purkaa siipirakennukset.

Ideasta yhteisöllisyyttä

Kyläseuran puheenjohtaja Heikki Salmela paljasti Hannu Särkisen olevan syyllinen kylätaloprojektiin.

– Syyskuussa 2019 tuli puolituntematon mies kyläseuran johtokunnan kokoukseen ja piti ensimmäisen palopuheensa asiasta. Myöhemmin Hannu teki meille kustannusarvion ja on ollut monessa mukana.

Särkinen valottaa asiaa kertomalla, että Lomakouheron aikanaan konkurssipesältä ostanut Timo Hokkanen pyysi häntä jo vuonna 2014 apuun, ettei Lomakouheron kuuluisa tanssipaviljonki mätänisi paikoilleen.

Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli muisteli puolestaan sitä hetkeä, kun Heikki Salmela ja Hannu Särkinen tulivat kertomaan kyläseuran suunnitelmista Lomakouheron paviljonkirakennuksen suhteen.

– En tiennyt, mikä Lomakouhero tai paviljonkirakennus on. Googlasin ja mietin, että kyseessä ei ole varmaan sama Lomakouhero sillä kyseessä oli mielestäni aivan järkyttävän kokoinen paikka. Kysyin Salmelalta ja Särkiseltä, että oletteko aivan varmoja siitä, mihin ollaan lähtemässä.

Leijonanmieli sanoo, että kylätaloprojekti osoittaa sen, ettei yhteisöllisyys ole sanahelinää ja korulauseita Vimpelissä.

Mobiilipelien kehittäjänä ja sittemmin esimerkiksi Helsingistä Tallinnaan johtavan tunnelin taustayhtiön veturina tunnettu Peter Vesterbacka vieraili taannoin Vimpelissä ja Järviseudulla. Hänet vietiin myös Lakis Areenalle.

– Hän ei uskonut, että on tehty talkoilla vaan ihmetteli ja sanoi, että tämä on siistiä ja ainutlaatuista, kertoi Leijonanmieli.

Vainio mielissään

Martti Vainio kertoi Teuvo Mäkelän haastattelussa, että tilanne on varsin kummallinen – vietettiinhän Lomakouheron avajaisia reilut 29 vuotta sitten, toukokuussa 1992.

– Tämän myötä olen kokenut kaikkein hienoimman onnistumisen yrittäjänä.

Martti Vainio kertoi Teuvo Mäkelän haastattelussa yrittäjätaipaleestaan, ajastaan Karstulassa sekä kuulumisistaan.

Lomakouhero valittiin Vainion toimiessa vetovastuussa parina vuonna maan parhaaksi tanssipaikaksi. Hän myi Lomakouheron vuonna 1999, jonka jälkeen toiminta jatkui 8–9 vuotta ja päättyi konkurssiin.

– Olin kyllä suu auki, kun Timo Hokkanen kertoi, että rakennus siirretään Pohjanmaalle. Kävin täällä joulukuussa vakoilemassa. Rakennus on tosi komeassa kunnossa – komeammassa kuin silloin minun aikanani.

Vainio on houkuteltiin 2000-luvun alkupuolella Haapamäelle Höyryveturipuiston yrittäjäksi. Nykyisin hän kertoo olevansa osa-aikayrittäjä, sillä esimerkiksi Höyryveturipuiston ravintolapuolella on oma yrittäjänsä.

Tanssimaan Areenalle

Alajärveläiset Marita Yrttiaho ja Seppo Saarela tulivat Lakis Areenalle muistelemaan Lomakouheron kulta-aikoja ja tutustumaan, millainen tunnelma paviljongilla on sen uudelleenpystytyksen jälkeen.

– Aikoinaan kävimme paljon tansseissa Lomakouherossa, ja myös katsomassa yhtyeitä, Marita Yrttiaho kertoo.

Seppo Saarela muistelee, että tansseissa käytiin noin viiden viikon välein. Aikanaan tansseihin oli linja-autokuljetus eikä Karstulaan tarvinnut lähteä omalla autolla ja tansseihin lähdettiin vaikka joka viikko. Etenkin Jari Sillanpää veti väkeä kovasti.

Saarela ja Yrttiaho kertovat puhuneensa tuttavapariskunnan kanssa, että kesällä tullaan tanssimaan Vimpeliin.

Marita Yrttiahon ja Seppo Saarelann lomasuunnitelmiin kuuluu tulla tanssimaan Lakis Areenalle.

Lomakouheroa isännöinyt Martti Vainio kertoo, että vuonna 1993 Joel Hallikainen tuli keikkapaikalle helikopterilla tanssilavan eteen.

Paikalla oli 2 400 henkeä ja tila oli tuolloin pienempi, kun laajennusta ei ollut vielä tehty.
– Tuolloin on ainoan kerran tanssinjärjestäjäurani aikana poliisi puuttunut peliin ja sanomalla, että nyt pistetään lipunmyynti poikki.

Seppo Saarelan mainitsema vuoden 1995 Tangokuningas Jari Sillanpää veti Vainion mukaan Hallikaistakin enemmän väkeä paikalle.

– Siinä vaiheessa oli tehty laajennusta ja ravintolatiloja yläkertaan. Sillanpää sai kolmen tuhannen hengen rajan rikki. 90-luvulla oltiin vähän pettyneitä, jos tansseihin ei saatu tuhatta henkeä – nyt tansseihin ei saa tuhatta henkeä millään.

Vimpeliläinen Brenda Brander on tyytyväinen kirppislöytöönsä.

Lakis Areenan avajaistapahtumaan kuului myös kirpputori. Kyläseuran hyväksi myytiin muiden muassa vaatteita, astioita, kodintarvikkeita, kirjoja ja leluja. Paikalla oli 15 myyntipistettä.

Viisivuotias vimpeliläisneito Brenda Brander teki hyvän löydön kirpputorilta ja kotiin viemisiksi lähti Anna ja Elsa aiheinen prinsessamekko.

Mittava hanke

Lakis Areena käsittää mutteritaloksi kutsutun tanssipaviljongin sekä sen läheisyydessä olevan huoltorakennuksen, josta löytyvät keittiötilat. Paviljongin pinta-ala on noin 400 neliömetriä.

Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran hallinnoiman kylätalohankkeen hankkeen kustannusarvio nousi hieman alkuperäisestä ja on noin 350 000 euroa. Kustannusarviota nosti se, että varsinaisen kylätalon lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö.

– Alun perin kyläseuran suunnitelmissa oli, ettei talviaikaan ole toimintaa ja rakennus on kylmillään. Päädyttiin maalämpöön, sillä esimerkiksi lattiamateriaalin toimittajat eivät antaneet takuuta esimerkiksi vinyylilankuille, jos tila on kylmillään.

– Tehtiin 32 000 euron suuruinen muutoshakemus Ely-keskukselle ja saatiin se läpi. Asennettiin iso, 32 kilowatin maalämpöpumppu, kertoo Heikki Salmela.

Vimpelin Mieslaulajat harjoittelee syksystä lähtien Lakis Areenalla. Areenan akustiikka on kuorolaisten mieleen.

Lakis Areena toimii alueen asukkaiden, yhdistysten ja yritysten järjestämien tapahtumien pitopaikkana.

Satavuotisjuhlaansa valmistautuva Vimpelin Mieslaulajat halusi testata areenan akustiikkaa, johon kuorolaiset ihastuivat. Akustiikan toimivuus kuultiin avajaisissa kuoron esittäessä Finlandian.

– Sovittiin välittömästi kansalaisopiston kanssa, että kuoron harjoitukset ovat ensi lukuvuonna Lakis Areenalla. Muitakin kansalaisopiston toimintaa saattaa tulla Areenalle. Karoliina Joohs pitää kesäaikaan jumppaa muutaman kerran areenalla, valottaa Salmela.

Ensimmäiset Lakis Areenaa koskevat tiedustelut kyläseura otti vastaan jo kevättalvella. Vimpelin Yrittäjät järjestää elokuussa Savonjoki Soundfestin, jonka jatkot järjestetään Lakis Areenalla.

Syyskuussa Lakeaharjun kupeessa järjestetään hyväntekeväisyyskonsertti. Kyläseura järjestää puolestaan neljät tanssit heinäkuussa.

Perjantaina 9.7. Lakis Areenalla esiintyy monenikäisiä kuulijoita hurmannut Elonkerjuu ja heti seuraavana päivänä tanssin tahtia lyö Helminauha. 17.7. lavalle nousee Jarkko Yli-Sikkilä ja 24.7. Juhamatti.

– Keikat on varattu hyvissä ajoin ja menty pienellä riskillä. Viime torstaina tuli tieto, että tanssirajoitukset on purettu valtakunnallisesti – ja se sopii meille kyllä! Kylätaloprojektin budjetti ylittyi noin 20 000 eurolla, otettiin pankkilainaa ja tansseilla pyritään maksamaan velat saman tien pois.

Virpi Poikelin