Alajärvellä asuva Eveliina Joensuu työskentelee Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana. Aikaisemmin hän on toiminut alueemme terveyskeskuksessa puheterapeutin toimessa.

Eveliina Joensuun tutkimus yhdistää pikkukeskosten varhaisen kielitaidon ja myöhemmät luki-taidot toisiinsa

Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana toimiva Eveliina Joensuu osoittaa tutkimuksessaan, että pikkukeskosena syntyneiden lasten varhaista kielitaitoa arvioimalla saadaan lisää tietoa niistä lapsista, jotka ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien riskissä vielä seitsemänvuotiaana.

Alajärvellä asuva Joensuu on aikaisemmin toiminut alueemme terveyskeskuksessa puheterapeutin toimessa. Kyseinen tutkimus on Joensuun artikkeliväitöskirjan ensimmäinen julkaisu ja osa hänen väitöstutkimustaan. Artikkeliväitöskirja koostuu 3-4 vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta.

Tässä Helsingin yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan yhteistutkimuksessa on osoitettu ensimmäisen kerran yhteys pikkukeskosena syntyneiden lasten kahden vuoden iässä arvioidun kielitaidon, sekä seitsemän vuoden iässä mitattujen luki-taitojen välillä.

Tutkimuksen perusteella pikkukeskosen varhaisen kielitaidon arvioiminen on kannattavaa, kun halutaan tunnistaa ajoissa ne lapset, jotka ovat luki-vaikeuksien riskissä koulun alkaessa.

– Aikaisemmat pitkittäistutkimukset ovat tuoneet tärkeää tietoa keskosena syntyneiden lasten varhaisen kielen kehityksen ja myöhemmän kielitaidon jatkumosta ja ennustearvosta, mutta näin varhaisen kielitaidon ja luki-taitojen yhteyttä ei ole pikkukeskosilla aikaisemmin osoitettu, kertoo Joensuu.

– Tutkimuksemme mukaan suuremmalla osalla niistä pikkukeskosena syntyneistä lapsista, joilla oli kahden vuoden lasketun ajan perusteella määritetyssä iässä pieni ilmaistun sanaston koko tai lyhyt ilmauksen pituus, oli myös seitsemänvuotiaana heikot luki-taidot, verrattuna niihin lapsiin, joiden varhainen kielitaito oli iänmukaista, Joensuu täsmentää.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu vertaisarvioidussa pediatrian alan tiedejulkaisussa Children.

Vanhempien antamasta arviosta luotettavaa tietoa kustannustehokkaasti

Tutkimuksessa arvioitiin pikkukeskosena syntyneiden lasten ja täysiaikaisten verrokkilasten kielitaitoa vanhempien täyttämällä arviointimenetelmällä sekä testitilanteessa arvioidulla sanaston hallintaa mittaavalla testillä.

Tutkimuksessa selvisi, että vanhempien täyttämän, strukturoidun arviointimenetelmän avulla saadaan kustannustehokkaasti luotettavaa tietoa lapsen kielitaidosta.

– Vanhempien arvio lapsensa varhaisesta kielen kehityksestä on erittäin arvokas ja tarjoaa hyödyllistä tietoa, Joensuu vahvistaa.

– Jos menetelmän perusteella nousee huoli lapsen kielenkehityksestä, lapsi tulee ohjata tarkempiin ja laajempiin puheterapeutin tutkimuksiin, joissa kielitaitoa kartoitetaan laajemmin.

– Pikkukeskosena syntyneiden lasten hyvin varhaisen kielitaidon yhteyttä myöhempiin taitoihin on tärkeä tutkia, jotta löydettäisiin mahdollisimman varhain ne lapset, jotka tarvitsevat varhaista tukea ja kielen kehityksen tarkempaa seurantaa, Joensuu kertoo.

Varhaista kielen kehitystä voidaan hänen mukaansa tukea esimerkiksi puheterapeuttisen kuntoutuksen avulla.

– Tutkimuksemme antaa tärkeää tietoa vanhemmille ja pikkukeskosten kanssa työskenteleville ammattilaisille siitä, miten suuri merkitys lapsen varhaisella kielen kehityksellä on esimerkiksi kouluiän lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin.

Tuula Jokiaho