Pesäpallo on vetää puoleensa eri-ikäisiä tyttöjä ja poikia niin Vimpelissä, Alajärvellä kuin Lappajärvelläkin.

Junioripesiksessä yhteistyön voimaa

Pesäpallolla on edelleen vankka harrastajajoukko sekä Alajärvellä että Vimpelissä. Lappajärvellä on saatu koottua sekajoukkueet G- ja F-junioreihin. Kansallispelillä on jalansijansa myös tulevaisuudessa alueen urheilutarjonnassa ja sitä varmistetaan osaltaan jo vuosia jatkuneella yhteistyöllä.

Alajärven Ankkureilla on tällä kaudella 20 juniorijoukkuetta. Vimpelin Vedolla on yhdeksän omaa joukkuetta. Lappajärven Veikkoja edustaa tällä kaudella kaksi joukkuetta eli G- ja F-ikäisten sekajoukkueet.

Ankkureissa pesisharrastuksen pariin pääsee myös perinteisessä pesiskoulussa, jossa pelien ja leikkien kautta pääsee tutustumaan kansallispeliin. Lappajärven Veikot on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä seurakehittämistukea, joka mahdollistaa pesiskoulun järjestämisen Evijärvellä ja Lappajärvellä ja pesisliikkarin järjestämisen Evijärvellä ja Kortesjärvellä.

– Jo nyt näkyy, että olemme saaneet uusia harrastajia pesiskoulujen kautta. Lajin pariin on tullut lahjakkaita lapsia, iloitsee Lappajärven Veikkojen puheenjohtaja Reijo Kärnä.

Vimpelissä monta pelaajapolvea lajiin tutustuttanut Pirpanapesis ei ole vielä käynnistynyt tämän kesän osalta.

Rajojen yli

Järviseudulla ja maakuntarajan toisella puolella eli Keski-Pohjanmaalla on pieniä kuntia, joissa lasten ja pesäpalloa harrastavien määrä on vähäinen suuriin asutuskeskuksiin verrattuna. Pitkään jatkunutta yhteistyötä tehdään luontevasti kunta- ja maakuntarajojen yli.

Yhteistyötä tehdään etenkin vanhempien junioreiden kohdalla. Vimpelin Veto on tehnyt pitkään yhteistyötä Veteli Pesiksen ja Halsuan Toivon kanssa.

– Fakta on se, että kun mennään noin 12-vuotiaisiin, tarvitaan hyvin toimivaa yhteistyötä Vetelin–Halsuan suuntaan, että saadaan joukkueet. Näkisin, että lähivuosina samantyylinen juttu jatkuu – että ihan pienimmissä on omat joukkueet ja noin 12 vuoden iässä alkaa olla jollakin tavalla yhteisiä joukkueita.

– Nytkin on joukkueita, jotka on vain tehty toiseen seuraan – mutta on joukkueita, joissa seuroilla on omat joukkueet ja pelaajia lainataan esimeriksi Vimpelistä Veteliin, kertoo Vedon junioripäällikkö Mikko Kivinen.

Käry kävi eli vierasjoukkueen etenijä paloi ykköspesälle palo tuli Vimpelin Vedon ja Lapuan Virkiän välisessä G-junioreiden ottelussa. Nuorimmat joukkueessa pelaavat pesäpallojuniorit kuuluvat G-ikäisiin, jotka pelaavat naperopesiksen säännöillä.

Kivinen kokee yhteistyön arvokkaana ja erinomaisena. Seurojen välisellä yhteistyöllä pelaajapolku mahdollistuu poikajunioreista miehiin asti.

Vimpeliläiset vanhimman ikäluokan pojat pelaavat Veteli Pesiksen väreissä poikien Superpesistä. Samoin D-tytöillä on joukkue Veteli Pesiksen nimellä. Vedossa on noin 200 juniori-ikäistä pesiksen harrastajaa.

Ankkureiden junioripäällikkö Anna Tuomola on Kivisen kanssa samoilla linjoilla ja ottaa esimerkiksi tyttöpesiksen. Ankkureilla ei ole tyttöjen Superpesis-joukkuetta vaan joukkue pelaa Vedon nimissä, mutta pelaajia on myös Alajärveltä. C-tytöt pelaavat Ankkureiden nimellä ja edustusasussa.

– Vastaavasti Vedosta pelataan meidän C-tytöissä ja naisten suomensarjaa. Yhteistyötä on etenkin tyttöpesiksen vanhemmissa ikäluokissa. Naisten suomensarjapaikkaa hankittiin yhdessä, mutta joukkue on Ankkureiden nimissä.

Tuomolan mielestä yhteistyön etuihin kuuluu se, että kun ollaan pienellä alueella, saadaan siitä huolimatta joukkueita tyttöpesikseen. Kivinen sanoo Vedon tiedostavan sen, että tyttöjunioreita on vähän.

– Tämä on sellainen asia, johon pitää laittaa huomiota, että ei mennä poikajunnuilla vaan pitää olla tyttöjunioreita ja tyttöjunioreillekin tarvitaan joukkueita. Se on jatkossa varmasti yksi kehittämisen paikka.

Reijo Kärnä painottaa, että ilman alueellista yhteistyötä ei pärjää: väkimäärä ei riitä. Lappajärveläisiä pesisjunioreita pelaa sekä Ankkureiden, Vedon että Veteli Pesiksen joukkueissa.

Koulutukseen panostettu

Monessa urheiluseurassa ja muussa yhdistyksessä kärsitään varsinkin pienillä paikkakunnilla vapaaehtoisten vähyydestä. Pesäpalloa lajivalikoimassaan pitävissä seuroissakaan asia ei ole uusi. Mikko Kivinen sanoo, että riittävän vetäjämäärän saaminen on jokavuotinen projekti.

– Meillä on jokaiseen joukkueeseen riittänyt ohjaajia, valottaa Kivinen tämän kauden tilannetta.

Anna Tuomola kertoo arvostavansa vapaaehtoisia vetäjiä, jotka näkevät vaivaa lasten eteen. Hän muistuttaa, että Suomen pesäpalloliitolla on melko tarkat koulutusvaatimukset eli liitto vaatii tietyn ikäisten juniorijoukkueiden valmentajilta tietyntasoisia koulutuksia.

– Meillä on valmentajia ohjattu koulutuksiin ja tosi hyvin he ovat myös kouluttautuneet. Pesäpalloliiton koulutusten lisäksi meillä on yleisseurana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä seuratuki ja kaksivuotinen hanke, jonka puitteissa on järjestetty lajirajojen yli meneviä koulutuksia esimerkiksi voimaharjoittelusta ja ohjaamisen perusteista.

Valmentajien ja ohjaajien lisäksi myös juniori-ikäisten pelaajien vanhemmilla on iso rooli, ei pelkästään harrastuksen mahdollistajina ja oman lapsen ja hänen joukkueensa kannustajina.

Mikko Kivinen muistuttaa, että yhdenkään lajin junioritoiminta ei suju, jos vanhemmat eivät lähde mukaan vapaaehtoistyöhön auttamaan. Vanhemmat toimivat autokuskeina, huoltajina ja treeneissä myös vetäjien apuna.

Positiivisia väreitä

Anna Tuomola kertoo, että Alajärven Ankkureilla on harjoitus- ja pelimäärän tuoma positiivinen ongelma. Ankkureiden pesisjoukkueet – miesten Ykköspesis ja poikien Superpesis mukaan lukien – pelaavat kauden aikana vajaat 300 ottelua, joista puolet on kotipelejä.

– Meillä on niin paljon pelejä, että on vaikeuksia saada kaikki harjoitukset ja pelit sumplittua. Otteluita pelataan Kitrolla, koulukeskuksen kahdella kentällä ja Hoiskossa pelaa yksi joukkue. Ensi kesälle toivotaan, että kenttätilanne paranee.

Lappajärven Veikkojen naisjoukkue pelaa tällä kaudella Ykköspesistä ja on esikuva noin 8–10-vuotiaille lajin harrastajille.

– Juniorit seuraavat naisten pelejä kiinnostuneina ja pääsevät pallohenkilön tehtävien kautta näkemään pelaajia ja pelejä läheltä. Junioreilla on samanlaiset peliasut kuin naisten joukkueella ja se tuo yhteisöllisyyttä, kertoo Reijo Kärnä.

Mikko Kivinen on toiminut junioripesäpallon parissa 12 vuotta. F-poikia valmentava Kivinen toimii myös Vimpelin Vedon juniorijaoston puheenjohtajana ja kokee seurojen välisen yhteistyön arvokkaaksi.

Kolme vuotta Vedon juniorijaostoa johtanut Mikko Kivinen on itse toiminut juniorijoukkueiden vetäjänä 12 vuotta.

– Olen henkeen ja vereen pesisihminen ja halunnut lähteä vetämään ja auttamaan muitakin siinä maailmassa. Toisaalta valmentaminen on ollut hyvää ja antoisaa. On ollut mukavia valmennettavia.

– Valmennettavat ovat kehittäneet myös valmentajaa ja sitä kautta tullut hyvää positiivista kierrettä, että on jaksanut lähteä uudestaan ja uudestaan.

Iloa ja onnistumisia

Nuorten pesispeleissä näkee aitoa pelaamisen ja onnistumisen riemua. Kanssapelaajia tsempataan ja vastustajiin suhtaudutaan hyvässä hengessä. Nuorin sarjaa pelaava ikäluokka ovat G-juniorit.

Naperopesiksen säännöt poikkeavat esimerkiksi siinä, että avausjakson lyöntijärjestys arvotaan ennen ensimmäisen jakson vuorovalintaa. Paloja ei lasketa ja sisävuoron aikana jokainen 12 pelaajasta käyttää lyöntivuoron.

Alajärven Ankkureiden E09-pojat ovat ahkeria harjoittelijoita. Joukkueen tavoitteena on pelillisen puolen kehittäminen.

Ankkureiden E09-poikien joukkue on pelannut yhdessä kuusi vuotta. Joukkuetta Juha Hännisen kanssa vetävä Jani Luoma-aho kertoo joukkueen pysyneen lähes samana. Matkan varrella joukkueeseen on tullut mukaan neljä pelaajaa lisää.

– Joukkue on vilkas ja äänekäs porukka ja sen jokainen jäsen omia persooniaan. Pojat ovat tosi kovia treenaamaan ja puolet porukasta pelaa myös jääkiekkoa, kertoo Luoma-aho.

Piirin kilpasarjaa tällä kaudella pelaava Ankkureiden E09 ei ole asettanut itselleen pelillisiä tavoitteita.

– Pelaamme ensimmäistä kautta paloilla. Tällä kaudella tavoitteena on oppia pelaamaan.

Virpi Poikelin