Kraatterijärvi Geoparkin alueelle on perustettu kuluvan vuoden alussa kansainväliset mitat täyttävä asteroidi- ja impaktiittitutkimuksen keskittymä, jonka nimi on Asteroid and Impactite Research Academy (AIRA). Tutkimusta tehdään Lappajärvellä, Vimpelissä ja Evijärvellä.
Keskus toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa sellaisten yritysten kanssa, joilla on kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan tavoitteita.
Tulevaisuudessa keskuksen toiminnan kohteita ovat niin ammattitutkijat, harrastajat, opiskelijat kuin koululaisetkin.
AIRA on saanut Järviseudulle ensimmäisen tutkijageologin, Sri Lankasta kotoisin olevan Lakshika Palamakumburen, joka on suorittanut kotimaassaan geologian alemman korkeakoulututkinnon.
Hän suorittaa parhaillaan geofysiikan maisterintutkintoa Helsingin yliopistossa ja tutkii Lappajärven meteoriittikraatterin synnyttämiä törmäystimantteja, avaruudesta saapuvaa meteoriittipölyä ja kraatterissa esiintyviä mineraaleja.
Uudenlaista toimintaa
Tutkimuskeskuksen nimessä mainittu impaktiitti on meteoriittitörmäyskraattereihin liittyvä seoskivi, jossa on sekaisin kivenkappaleita, mineraalisiruja ja sulanutta tai osittain sulanutta kiveä.
Impaktiitti on syntynyt räjähdyksessä rikkoutuneen, sulaneen ja kaasuuntuneen kiven sekoittuessa.
Tutkimuskeskuksen taustaorganisaationa on Asteroid and Impactite Research Foundation -niminen säätiö. Säätiölle etsitään parhaillaan rahoittajia ja sitä kautta säätiöpääomaa.
Säätiön perustamiseen vaadittava 60000 euron summa on kasassa, mutta se on pääosin apporttina eli tavarana – esimerkkinä tutkimuslaitteistona ja -välineistönä.
Rahoittajiin liittyvä työ etenee Kraatterijärvi Geopark -hankkeen projektijohtaja, filosofian tohtori Heikki Mäkipään mukaan hyvässä vaiheessa.
– Olen tavoittanut sijoittajia ja keskustellut heidän kanssaan. Syksyn aikana on odotettavissa, että lähtevätkö he rahoittamaan säätiötä.
Säätiön rahoilla pidetään perusinfra kunnossa eli saataisiin palkattua yksi tohtoritason henkilö ylläpitämään kolmea keskusta ja kehittämään niitä.
Säätiön tehtävänä on tukea ja edistää lasten sekä nuorten luonnontieteiden ja teknologian perusteiden tuntemista ka opiskelua sekä harrastuneisuutta.
Lisäksi säätiö tukee kehittämis- ja tutkimushankkeiden sekä kansallisen että kansainvälisen verkostoitumisen kautta tutkimuskeskuksessa harjoitettavaa tieteellistä toimintaa ja johtaa tutkimuskeskuksen turisteille ja muille vierailijoille tarkoitettua toimintaa.
Keskukselle myönnettävät lahjoitukset muodostavat merkittävän osan Asteroid and Impactite Research Foundatioin taloudesta. Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen tekemiä lahjoituksia varten avataan erityinen lahjoitustili.
Kolme toimipistettä
Tutkimuskeskus toimii Lappajärvellä, Vimpelissä ja Evijärvellä. Vimpelissä toimii Asteroid Observation and Research Center. Sen tilat ovat Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran omistaman Lakis Areenan yläkerrassa.
Kyläseura vuokraa tiloja tutkimuskeskuksen tarpeisiin, mutta samalla tilaa vuokrataan myös muuhun käyttöön.
Lakeaharjulla seurataan asteroideja ja seurataan ja tehdään perustavanlaatuista tutkimusta, joka sopii niin harrastajille kuin alan ammattilaisillekin.
Lentoratoja seuraamalla voidaan saada tuloksia esimerkiksi Maahan törmänneen asteroidin törmäysnopeudesta ja kulmasta, jolla se lähestyy Maan ilmakehää.
Lakeharjulle sijoitetaan avaruuspölyn kokoojia, jotka keräävä yöaikaan avaruudesta Maan pinnalle saapuneet meteoriittien kappaleet.
Lappajärven meteoriittikeskuksesta käytetään nimeä Impactite Research Center, joka keskittyy
havainnoimaan ja tutkimiaan enemmänkin meteoriittitörmäyksen vaikutuksesta syntyneitä, ilmiöitä, kiviä ja
kraattereita.
Lappajärven Impactite Research Centerissä tutkimuskohteena ovat eri puolilta maailmaa
saadut impaktiittikivet niistä tehtyjen ohuthieiden valossa. Kun niitä verrataan Lappajärven kärnäiittiin ja sueviittiin, saa vierailija uudenlaisen käsityksen kivien synnystä. Evijärvellä puolestaan Taivastelijat ry:n omistama observatorio on oleellisin osa avaruuteen liittyvässä tutkimuksessa. Evijärvi Observatoryssä tutkimuskohteina ovat aurinkokunta ja lähiavaruus.
Mäkipään mielestä tutkimuskeskushankkeessa on hienointa se, että toiminta on tarkoitettu tavallisille ihmisille: paikkakunnan asukkaille ja turisteille.
– Kaikki, jotka ovat kiinnostuneita asioista, voivat käydä tutustumassa toimintaan paikan päällä.
Kenttätyöt käynnissä
Lakshika Palamakumbure saapui Helsingin yliopistoon tutkijageologiksi viime maaliskuussa tekemään jatkotyötään. Hän kiinnostui välittömästi AIRA:sta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista.
Helsingin yliopisto maksaa Palamakumburen oleskelun ja niihin liittyvät kustannukset Järviseudulla.
– Kotimaassani ei ole mahdollisuuksia opiskella muihin planeettoihin liittyvää geofysiikkaa tai tutkia meteoriitteja geologisen aspektin näkökulmasta. Helsingin yliopistossa on mahtava koulutusohjelma, jossa voi opiskella meteoriitteihin ja asteroideihin liittyviä asioita.
Lakshika Palamakumbure pitää geofysiikkaa mielenkiintoisena senkin takia, että yleensä opiskelussa ja tutkimustyössä keskitytään Maahan.
– Maan ulkopuolella tapahtuu monia mielenkiintoisia asioita. Me geologit yritämme yleensä ymmärtää, kuinka maapallo kehittyy: miten siitä on kehittynyt ihmiselämälle suotuisa, millainen se oli ennen ja millainen se on tulevaisuudessa.
– Kun tutkimme muita planeettoja ja universumia, voimme ymmärtää, miten Maa on kehittynyt aikojen saatossa. Olen kiinnostunut isommasta kuvasta ja sen takia haluan opiskella tätä tieteenalaa.
Elämänsä ensimmäisen meteoriittikraatterin Lappajärven ympäristössä nähnyt Palamakumbure keräsi äskettäin Lappajärven Nykälänniemessä avaruuspölyä kahden eri vuorokauden aikana.
– Onnistuin löytämään muutaman pienen ja mahdollisen mikrometeroriitin, jotka meidän täytyy vielä varmistaa tutkimalla löydöksiä laboratoriossa.
– Keräämistä jatketaan vielä. Elokuussa menen Vimpeliin tekemään kenttätyötä kraatterin reunalle ja yritämme löytää grafiittia, jonka löytäminen on Vimpelissä tehtävän tutkimuksemme keskiössä.
Palamakumburen opinnot Helsingin yliopistossa kestävät vuoteen 2023.
– Suunnittelen myös väitöskirjan tekemistä, joten saatan viipyä Suomessa pitempäänkin. Innostuin ensin Helsingin yliopiston tarjoamasta koulutuksesta.
– Halusin tulla Suomeen opiskelemaan, sillä olin kuullut, että maailman onnellisimmat ihmiset asuvat Suomessa. Halusin tulla tarkastamaan sen ja kokemaan Suomen ainutlaatuisuuden.
Virpi Poikelin
