Anne Luodeslammen kirjoittamassa näytelmässä käytiin läpi Soinin Lotta Svärd -yhdistyksen toimintaa vuosina 1921–44. Kuva: Taisto Rintamäki

Soinin lottien historia taipui näytelmäksi

Soinin Kuninkaantuvalla esitettiin perjantaina Anne Luodeslammen käsikirjoittama näytelmänimeltä Näytelty Soinin Lotta Svärd -historiikki. Esitystä oli seuraamassa täysi tupa eli noin 50 henkeä. Rooleissa nähtiin pääosin Soini-Seuran hallituksen jäseniä. Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoisuuteen pohjautunut maanpuolustuksen tukijärjestö, joka lakkautettiin eduskunnan säätämällä lailla marraskuussa 1944.

Näytelmä käsitteli Soinin Lotta Svärd -yhdistyksen toimintaa vuosina 1921–1944. Ajatus näytelmästä lähti viriämään siitä, että tänä vuonna on tullut kuluneeksi sata vuotta Soinin Lotta Svärd -yhdistyksen perustamisesta. Soini-Seuran hallituksen Aarre Löytömäki kysyi hallitukselta, että mitä voitaisiin tehdä juhlavuoden kunniaksi. Näytelmän käsikirjoituksen pohjamateriaalina on käytetty kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana toimivan Lasse Aution kirjoittamaa Sisulla ja sydämellä – aatteen voimalla eteenpäin 1918–1945 -teosta. Käsikirjoittaja Anne Luodeslampi on puolestaan kirjoittanut pro gradu -opinnäytetyönsä Lotta Svärd -toiminnasta.

Hyvä vastaanotto

Uutuusnäytelmässä mukana olleet harjoittelivat vuorosanojaan itsenäisesti ja vasta esityksen alla kokoonnuttiin yhteisiin harjoituksiin. Lasse Autio kertoo, että perjantainen esityskerta oli ainoa eikä uusintaesityksiä ole suunniteltu.
– Näyttelijät olivat tyytyväisiä perjantain esitykseen, jonka aikana ei sattunut kommelluksia. Esityksen jälkeen saimme kiitoksia.

Näytelmän puvustus oli aikalaista eli 1920–40-luvuilta. Vuorosanojen lomassa esitettiin myös kaksi laulua. Rooleissa nähtiin Jorma Turpela (kertoja ja Saarenketo), Anne Luodeslampi (Helmi Pesola), Leena Autio (Alma Ollikainen), Sirpa Alanen (Anttila), Anitta Ketola (Koivunen), Teija Keisala (Ollikainen), Susan Aho (Ketola), Lasse Autio (Teodor Laukkonen) sekä Aarre Löytömäki ja Vesa Löytömäki (suojeluskuntamiehet).

Näytelmän aikana isolla näyttöruudulla pyöri aiheeseen liittyviä valokuvia. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua Kuninkaantuvan Lotta Svärd -huoneeseen, jossa on esillä muiden muassa Soinin Lotta Svärd -yhdistyksen astiasto, pukuja ja muuta esineistöä.

Lottala oli merkittävä
voimannäyte

Soinin Lotta Svärd -yhdistyksen perustamisen aikaan sekä Soinissa että muualla Suomessa elettiin vaikeita aikoja. Voimassa ollutta kieltolakia rikottiin Soinissakin keittämällä pontikkaa. Yhdistyksen perustamispäivämäärä on 24.11.1920. Virallistaminen tapahtui 30.1.1921. Yhdistyksen puheenjohtaja ja kantava voima Helmi Pesola oli ankara alkoholinkäytön suhteen. Hänen johdollaan yhdistys aloitti tyttötyön vuonna 1932. Tyttötyötä jatkettiin osaston toiminnan lakkauttamiseen eli vuoteen 1944 saakka.

Soinin Lotta Svärd -yhdistyksen perustamiseen palattiin Kuninkaantuvan näytelmässä. Kuvassa keskellä on Anne Luodeslampi, joka tulkitsi yhdistyksenyhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan eli Helmi Pesolan roolin. Kuva: Taisto Rintamäki

Yhdistyksen merkkipaaluihin kuului lottakioskin perustaminen Soinin kirkonkylään vuonna 1935. Kioskitoiminnasta saatujen tuottojen turvin ryhdyttiin suunnittelemaan oman lottatalon rakentamista.
– Lottatalolle ostettiin tontti vuonna 1937. Talo valmistui vuoden 1939 lopussa. Lottalassa toimi lottakahvila, posti, matkustajakoti, ravintola ja käräjähuoneisto. Myös suojeluskunnalle luvattiin tila lottatalosta, kertoo Lasse Autio.

Ensimmäisen kerran Lottalaa käytettiin surullisissa merkeissä, kun talvella 1940 pidettiin Soinin ensimmäiset sankarihautajaiset Lottalan toimiessa surutalona. Sittemmin Lottala toimi myös muiden sankarihautajaisten pitopaikkana.

Lottalassa järjestettiin juhlia ja monenlaista muuta toimintaa. Sodan aikana rintamalle palanneille järjestettiin joulujuhlia ja kokoonnuttiin esimerkiksi tekemään käsitöitä. Talossa majoitettiin myös evakkoja.

Virpi Poikelin