Kun pyörätie ja jalkakäytävä kulkevat rinnakkain, eroteltuna esimerkiksi valkoisella viivalla, on jalankulkijalle ja pyöräilijälle omat puoliskonsa. Kuva: Kaisa Tanskanen/Liikenneturva

Kevyen liikenteen säännöissä kertaamisen varaa

Jalankulkijoille ja pyöräileville on erilaisia väyliä, joita koskevat säännöt on tunnettava. Liikenneturvan kyselyssä neljäsosa vastaajista uskoi virheellisesti, että jalkakäytävällä saisi pyöräillä myös aikuinen, jos ajoradan liikenne tuntuu vaaralliselta. Sääntöjen noudattaminen ja toisten liikkujien huomioon ottaminen lisää turvallisuutta ja sujuvuutta jalankulun ja pyöräilynkin väylillä.

Liikenteessä tienkäyttäjien tulee käyttäytyä roolinsa mukaisesti. Siis jalankulkijana noudatetaan jalankulun ja auton kuljettajana ajoneuvoliikenteen sääntöjä. Sähköpotkulaudalla kulkevan taas on ymmärrettävä, että laitteella kuljetaan pyöräilijää koskevia sääntöjä noudattaen.
– Kun oma rooli tiedostetaan, osataan hahmottaa myös oma paikka liikenteessä: kuljetaanko jalankulkijoille osoitetuilla väylillä, pyöräilijän reiteillä vai moottoriajoneuvoliikenteen seassa. Kun kuljetaan oman roolin mukaisesti, edesautetaan myös oman toiminnan ennakoitavuutta toisen tienkäyttäjän näkökulmasta, huomauttaa Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski.

Jalkakäytävä jalankulkijoille

Jalkakäytävä on nimensä mukaisesti tarkoitettu jalankulkijoille. Liikenneturvan kyselyssä peräti joka neljäs vastanneista uskoi virheellisesti, että aikuinenkin saa pyöräillä jalkakäytävällä, kunhan väistää jalankulkijoita, jos liikenne ajoradalla tuntuu vaaralliselta.
– Jalkakäytävälle on myös oma liikennemerkkinsä, mutta niitä käytetään harvoin. Yleisesti ottaen, jos pyörätien merkkiä ei näe, on kyseessä mitä todennäköisimmin jalkakäytävä ja pyörällä tai siihen rinnastettavalla sähköisellä kulkuvälineellä, kuten sähköpotkulaudalla, on ajettava ajoradalla. Jalkakäytävällä saa ajaa pyörällä vain alle 12-vuotiaat, muiden on talutettava pyöräänsä, Tuomikoski korostaa.

Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä pyöräilijä kulkee kulkusuuntaansa nähden oikeassa reunassa ja ohittaa väylän keskeltä. Jalankulkija voi valita, kumpaa reunaa kulkee. Myös tässä oli kyselyyn vastanneilla epäselvyyksiä. Yli puolet luuli, että yhdistetyllä väylällä jalankulkijan tulee kulkea oikeanpuoleisessa reunassa.
– Laki antaa jalankulkijalle mahdollisuuden valita puolensa. Esimerkiksi lasten tai koirien kanssa kuljettaessa voi kauempana ajoradasta oleva reuna tuntua turvallisemmalta. Yhdistetyllä väylällä on tärkeää, että liikkujat huomioivat toinen toisensa. Näin pyöräilijöiden ja kävelijöiden kohtaamis- ja ohitustilanteista tulee sujuvia ja turvallisia. Pyöräilijän on kuitenkin annettava jalankulkijalle turvallinen tila, Tuomikoski muistuttaa.

Kun pyörätie ja jalkakäytävä kulkevat rinnakkain, eroteltuna esimerkiksi valkoisella viivalla, on jalankulkijalle ja pyöräilijälle omat puoliskonsa. Liikennemerkki osoittaa kumpi puoli on kävelijöille ja kumpi pyöräilijöille.

Sekä piha- että kävelykadulla saa pyöräillä, mutta jalankulkijoille on annettava esteetön kulku. Polkupyörän nopeus on myös sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 kilometrin tuntinopeutta. Pyöräkatu puolestaan on uusi katutyyppi, jolla on myös oma liikennemerkkinsä. Pyöräkadulla saa ajaa autolla, mutta pyöräilijöiden ehdolla. Jalankulkijoille on pyöräkadulla oma väylänsä.