Jokien virtaamat olivat pieniä läpi heinäkuun. Järvien pinnat ovat laskeneet pohjalaismaakunnissa poikkeuksellisen alas. Kuva Vimpelistä, Lappajärveen laskevasta Savonjoesta.

Lämmin ja kuiva heinäkuu vaikutti vesien virkistyskäyttöön

Vähäsateinen ja lämmin heinäkuu on lisännyt haihdunnan vaikutusta ja aiheuttanut järvien ja jokien vesipintojen selvää laskua. Järvien pinnoilta haihtuu helteen aikana noin sentti vuorokaudessa ja kuukaudessa 20–35 senttimetriä. Lisäksi tekojärvien ja säännösteltyjen järvien pintaa laskee, kun vettä juoksutetaan, jotta alapuoliseen jokeen saadaan minimivirtaama. Pintavedet ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä, mikä lisää kalakuolemien riskiä ja hajuhaittoja.

Järvien pinnat ovat laskeneet pohjalaismaakunnissa jopa poikkeuksellisen alas. Esimerkiksi Pitkämön ja Hirvijärven tekojärvet olivat heinäkuun viimeisellä viikolla 40 senttiä alempana kuin tavanomaisesti ja Patanan tekojärvi 55 senttiä alempana kuin tavanomaisesti. Myös edeltävinä vuosina on esiintynyt kuivuusjaksoja: viimeisen neljän vuoden aikana kesät ovat olleet poikkeuksellisen kuivia ja aiheuttaneet järvien vedenpintojen laskun. Vuonna 2018 vedenpinnat pohjalaisjärvissä olivat myös heinäkuussa alhaalla, monissa jopa alempana kuin nyt. Myös jokien virtaamat olivat koko heinäkuun ajan pieniä.

Monet säännöstellyt järvet olivat heinäkuussa lähellä alarajaansa. Esimerkiksi heinäkuun viimeisellä viikolla Kyrkösjärven ja Kuorasjärven pinta oli muutaman sentin päässä kesäalarajasta ja Kalajärven sekä Alajärven pinnat kävivät kesäalarajalla. Alajärven pinta ei ole 40 vuoden mittaushistorian aikana ollut koskaan aiemmin näin alhaalla tähän aikaan kesästä. Matalalla oleva vesi vaikeuttaa muiden muassa vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä.

Kalakuolemat ja hajuhaitat lisääntyneet

Pohjalaisvesistöjen pintalämpötilat olivat heinäkuussa pääosin yli 20 astetta ja ajoittain jopa lähellä 25 astetta. Jokien ja järvien vedet olivat siis selvästi lämpimämpiä kuin kesällä keskimäärin. Lämmin vesi lisää kalakuolemien riskiä ja veden hajuhaittoja. Ely-keskus onkin saanut ilmoituksia pahanhajuisista jokivesistöistä muiden muassa Perhonjoelta ja kahdesta kalakuolemasta. Heinäkuun lopussa Ähtärin Iso Haapajärvellä kuoli erityisesti salakan ja särjen poikasia. Heinäkuun puolivälissä havaittiin Lappajärvellä kuolleita kiiskiä. Veden lämpötilan nousu heikentää järven happitilannetta ja rasittaa kalojen fysiologiaa, jolloin todennäköisesti heikoimmat kalayksilöt kuolivat.

Heinäkuun alkupuoliskolla helteiset säät runsastuttivat sinilevän määriä ja aikaistivat leväkesää muutamalla viikolla. Sinilevät viihtyvät erityisesti ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä. Sisävesillä sinilevää havaittiin esimerkiksi Ähtärinjärvellä, Kuortaneenjärvellä ja Evijärvellä. Järvien ja jokien vedenlaatu on ollut vuodenaikaan nähden melko tavanomaista. Vähäsateisuus on vähentänyt valuma-alueelta vesiin tulevaa kuormitusta, vaikka veden vähyys toisaalta heikentää vesien tilaa varsinkin pienissä vesistöissä mm. vähentämällä veden vaihtuvuutta ja lisäämällä happiongelmia.

Heinäkuun lopun epävakainen sää ja viilentyneet pintavedet ovat osin vähentäneet sinilevähavaintoja. Tuulinen sää sai sinilevälautat hajoamaan vedenpinnalta ja sekoittumaan veden sekaan, jolloin niitä oli vaikeampi havaita.

Lämmin ja vähäsateinen jakso on laskenut pohjaveden pintaa. Loppukeväällä pohjaveden pinta oli keskimääräistä ylempänä, joten pohjavesitilanne on pysynyt helteistä huolimatta lähellä tavanomaista. Pohjaveden pinnankorkeus on ajankohtaan nähden keskimääräinen tai enintään 0,5 m sen alapuolella. Paikoitellen poikkeama keskimääräisestä voi olla suurempikin. Pohjaveden pinta laskee syyskuulle asti, ellei sada runsaasti.