Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman tilaston mukaan yhä useampi kouluikäinen poika on ylipainoinen tai lihava. Tilaston aineistossa on mukana yli 360 000 lapsen tiedot, jotka perustuvat lastenneuvolassa tai kouluterveydenhuollossa tehtyihin pituus- ja painomittauksiin.

Yhä useampi kouluikäinen poika on ylipainoinen

Kouluikäisistä pojista yhä useampi on ylipainoinen tai lihava. Alakouluikäisistä pojista 30 prosenttia oli viime vuonna ylipainoisia tai lihavia, kun vastaava osuus vuonna 2017 oli 26 prosenttia. Yläkouluikäisistä pojista ylipainoisten tai lihavien osuus kasvoi samana ajanjaksona 27:stä 30 prosenttiin.

Kouluikäisillä tytöillä ylipainoisten tai lihavien osuudessa ei havaittu mainittavaa muutosta.
Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreeseen tilastoon.

Useita vaikuttavia tekijöitä

Kaikkiaan 2‒16-vuotiaista pojista ylipainoisia tai lihavia oli viime vuonna 29 prosenttia ja saman ikäisistä tytöistä 18 prosenttia. Pojat olivat tyttöjä useammin ylipainoisia tai lihavia kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä.
– Tilasto ei sisällä tietoja elintavoista, joten emme pysty sen perusteella arvioimaan syitä poikien ylipainon yleistymiselle. Lasten ylipainon yleistymisen taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä elintavoissa ja elinympäristössä. Tarjolla on esimerkiksi runsaasti energiatiheitä ruokia ja juomia ja istuva elämäntapa on yleistynyt sekä lapsilla että aikuisilla, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki.

Kuntakohtaiset erot suuria

Ylipainoisten tai lihavien lasten ja nuorten osuudessa oli suuria kuntakohtaisia eroja: pojista heitä oli kunnasta riippuen 13‒57 prosenttia ja tytöistä 11‒39 prosenttia. Pienten kuntien tuloksia tarkastellessa on syytä huomioida, että alueen väestömäärässä tapahtuvat pienetkin muutokset voivat vaikuttaa lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyyteen. Tietoja puuttuu erityisesti alueilta, joiden terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä lasten pituus- ja painotiedot eivät siirry automaattisella poiminnalla THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään (Avohilmo).

Tilaston aineistossa on yli 360 000 lapsen kasvutiedot. Tiedot perustuvat lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tehtyihin pituus- ja painomittauksiin. Vuoden 2020 aineisto kattoi 41 prosenttia 2‒16-vuotiaista lapsista ja nuorista.
– On välttämätöntä, että tekniset edellytykset saataisiin kuntoon kaikilla alueilla. Näin saisimme hyödynnettyä pituus- ja painotietoja tilastoinnissa ja tutkimuksessa mahdollisimman hyvin. Ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä tarvitaan hyvinvointijohtamisen ja päätöksenteon tueksi, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Susanna Jääskeläinen.

Koronaepidemia vaikutti terveystarkastusten määrään neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa viime vuonna. THL:n tietokantaraportin mukaan lastenneuvolakäynnit vähenivät lähes seitsemän ja kouluterveydenhuollon käynnit noin 21 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.