24.9 C
Alajärvi
perjantai 01.7.2022

Opetusneuvos Pirjo Koivula on näköalapaikalla vaikuttamassa kansainväliseen kehittämistyöhön

Opetushallituksessa työskentelevä opetusneuvos Pirjo Koivula on tuut lukuisille Lehtimäen ja Alajärven asukkaille, työskentelihän hän alueella pitkään ennen siirtymistään Opetushallitukseen 17 vuotta sitten.

Koivula on kotoisin Kauhavalta. Hän työskenteli Lehtimäelle muutettuaan aluksi opistolla ja sitten luokanopettajana Taimelassa. Viimeksi hän oli Leppäsen koululla koulunjohtajana ja hoiti yhden talven ajan samalla koulutoimenjohtajan tehtäviä.

Opetusneuvos Pirjo Koivula sai UNDP:ltä kutsun Dubaihin EXPOn yhteydessä UNHUBissa järjestettyyn kaksipäiväiseen Global Knowledge Indexin lanseeraustilaisuuteen. Sitä seurasi paikalle kutsuttujen lisäksi striimattuna yli 5300 katsojaa 64 eri maasta.

– Kun Leppäsen koulun lakkautuspäätös tehtiin, siirryin Lapinlahden kunnan sivistystoimenjohtajaksi ja myöhemmin osastopäälliköksi. Siellä olin 2,5 vuotta ja sitten reilun vuoden Alajärven kaupungin koulutoimenjohtajana. Sieltä siirryin Opetushallitukseen, Koivula kertaa.
Erityisopetus ja koulutuksen kehittämistyö on kiinnostanut Koivulaa jo opiskeluaikana. – Kun lapset aikuistuivat, oli hyvä aika lähteä uusiin tehtäviin.

– Kun hain vuonna 2004 Opetushallituksen ylitarkastajan virkaa, niin virkaan oli yhdistetty erityisopetuksen lisäksi kansainvälisiä tehtäviä. Molemmat ovat edelleen kiinnostuksen kohteitani.

Vuonna 2007 Koivula sai nimityksen opetusneuvokseksi, mikä on OPH:ssa ylempi virkanimike kuin ylitarkastaja. – Opetushallituksessa olen ollut näköalapaikalla ja saanut vaikuttaa Suomen kansalliseen kehittämistyöhön sekä olla kansainvälisesti mukana monessa eri tehtävässä. Päätehtävänä on ollut kehittää oppimisen ja koulunkäynnin tukea kansallisella tasolla.

Korona-aikana Opetushallitus on ollut käytännössä kokonaan etätyössä, joten Pirjolla on ollut miehensä kanssa mahdollisuus olla enemmän Lehtimäen kodissa. – Itse olin ennen koronasulkua puolentoista kuukauden sisällä enemmän matkoilla kuin kotona.

– Olin helmi-maaliskuussa 2020 Japanissa, Brysselissä, Egyptissä ja Turkissa, joten oli ihanaa rauhoittua, varsinkin kun tyttäremme perhe oli täällä keväällä 2020 yli puolitoista kuukautta kanssamme.
– Nyt olemme vaihdelleet olinpaikkaa ollen Lehtimäen lisäksi välillä Helsingissä ja Kauhavalla sekä Lapissakin pariin otteeseen. Etätyöpäivät sujuvat Teams-kokouksissa.

– Täältä Lehtimäeltä käsin olen kouluttanut Suomen rehtoreita ja opettajia sekä pitänyt kansainvälisiä esityksiä. En usko, että koskaan enää palaamme lähellekään entistä. Säästäähän tämä etätyö ja -kokoukset myös hiilijalanjälkeämme, Koivula toteaa.

Noin vuosi sitten Koivula kutsuttiin mukaan YK:n alaisen UNDP:n Global Knowledge Indeksin ohjausryhmään. Tehtävänä oli uudistaa indeksin aikaisempaa rakennetta ja ottaa mukaan uusia muuttujia.

– Marraskuussa sain UNDP:ltä kutsun Dubaihin EXPOn yhteydessä UNHUBissa järjestettyyn kaksipäiväiseen lanseeraustilaisuuteen. Sitä seurasi paikalle kutsuttujen lisäksi striimattuna yli 5300 katsojaa 64 eri maasta.

– Minulla oli kunnia olla mukana myös 1,5 tuntia kestäneessä paneelikeskustelussa, jossa meitä oli mukana kolme osallistujaa. Yksi heistä oli OECD:n PISA-johtaja Andreas Schleicher.

Suomen edustaja on aina suosittu koulutukseen liittyvissä asioissa ja kysymyksiä tulvi Koivulalle niin paneelissa kuin myös sen jälkeen.

– Kutsu ohjausryhmään oli suuri kunnia ja myös näin uran loppuvaiheessa eräänlainen huipentuma. Itse indeksin työstäminen oli kovaa työtä, mutta Dubain seminaari oli sitten juhlava huipennus.
UNDP:n yhteistyökumppani on Dubain sheikin Mohammed Bin Rashid Al Maktoumin säätiö Knowledge Foundation. Luultavasti tämä takasi Dubain matkan upeat puitteet.

– Opin valtavasti työstäessäni ehdotustani indeksiksi, koska oli luettava paljon tieteellistä kirjallisuutta ja etsittävä tilastotietoja eri muuttujista. Indeksi sisältää analyysin jokaisen 154 maan tilanteesta. Siinä on esitelty kunkin maan vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Indeksin kehittäminen on nyt valmis tältä erää, mutta tulevaisuudessa työ jatkuu, koska indeksi elää kehityksen mukana.

PISA on yksi osa Global Knowledge Indexiä

Global Knowledge Index julkaistiin nyt viidennen kerran, ensimmäinen oli vuonna 2017. Indeksi tarjoaa systemaattisen työkalun rakennettaessa tietoon perustuvaa yhteiskuntaa ja pyrittäessä parantamaan sellaisia asioita, joissa kullakin maalla on parannettavaa.

– Siinä on seitsemän sektoria ja 232 muuttujaa, joten se on laajin tiedossani oleva koulutusalan vertailu.

Ohjausryhmän jäsenten ehdotusten tuli sisältää malli indeksin uudesta rakenteesta, sen sisältämistä muuttujista ja muuttujan painoarvo indeksiä laskettaessa.

Global Knowledge Index 2021 tarjoaa systemaattisen työkalun rakennettaessa tietoon perustuvaa yhteiskuntaa ja pyrittäessä parantamaan sellaisia asioita, joissa kullakin maalla on parannettavaa.

– Muuttujia valittaessa oli keskeistä, että niistä löytyy luotettavat tilastot kattavasti eri maista. Vaikka olisi ollut tärkeä muuttuja, mutta siitä ei ole olemassa luotettavia tilastoja, jotka kattavat riittävän paljon maailman maita, niin tätä ei voitu ottaa mukaan indeksiin.

Esimerkkinä tästä on mm. se, että indeksissä on mukana muuttuja, joka ilmaisee oppilaiden määrän suhteessa kelpoisiin opettajiin.

– Itse olisin nähnyt tärkeäksi ottaa mukaan opettajien koulutustason. On aivan eri asia, jos opettajiksi pääsevät opiskelemaan vain parhaat ylioppilaat ja he saavat maisteritason koulutuksen verrattaessa tilanteeseen monissa kehittyvissä maissa, joissa opettajaksi koulutetaan muutaman kuukauden kurssilla lähes jokainen halukas.

– Molemmissa tapauksissa opettajilla on kelpoisuus, mutta opetuksen laatu on eri tasolla. Esitin paneelissa mukana olleelle OECD:n PISA-johtaja Andreas Schleicherille sekä paikalla olleille YK:n edustajille toiveen, että jompikumpi ryhtyisi keräämään kattavaa tilastoa opettajien koulutustasosta.

– Samoin toivoin, että vammaisten lasten ja nuorten yhdenvertaisesta mahdollisuudesta ilmaiseen koulutukseen ja koulutukseen yleensä kerättäisiin tietoa. Tätäkään asiaa ei saatu mukaan nyt julkaistuun indeksiin.

Suomi oli 154 maan vertailussa neljäs. PISA-tutkimus, josta yleensä tiedotetaan laajasti, on yksi tämän indeksin 232 muuttujasta. Omassa paneelikeskustelun alkupuheenvuorossaan Koivula mainitsi, että popularistisessa poliittisessa keskustelussa esitetään yksinkertaisia ratkaisuja, joilla asiat korjautuvat.

– Mielestäni nyt julkaistu indeksi, jossa on 232 eri muuttujaa, osoittaa että yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, vaan tilanteeseen vaikuttavat hyvin monet seikat. Lisäksi muuttujien välillä on keskinäistä riippuvuutta. Ellei ole riittävää turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja toimivaa terveydenhoitojärjestelmää, ei voida rakentaa hyvää koulutusta.

Suomi oli kokonaissijoituksessa vuonna 2020 kolmas ja nyt neljäs. Tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska 2020 vertailussa oli mukana 138 maata ja 199 muuttujaa, nyt on 154 maata ja 232 muuttujaa.

Suomea edellä olivat nyt Sveitsi (71,5 pistettä) sekä USA ja Ruotsi tasapisteillä 70. Erot kärjessä olivat pieniä, Suomen pistemäärä oli 69,9.

Eri maiden sijoitukset on laskettu indeksissä kullekin seitsemälle sektorille. Suomi oli ykkönen Pre-university education sektorilla, samoin Informaatio- ja kommunikaatioteknologiassa. – Jälkimmäisessä olemme parantaneet huimasti, koska vuonna 2020 olimme sijalla 12. Tähän vaikutti osaltaan se, että sektorin sisältö on muuttunut vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja kehitystä.

Suomen sijoitusta laski Talous-sektorin sija 19. Siinä on yhteensä 23 muuttujaa, mm. kilpailukyky, ulkomaiset investoinnit ja yrityksen perustamisen helppous. Samoin kokonaissijoitusta laski Korkeakoulutus-sektori, jossa Suomi oli 15.

– Jos haluamme kehittyä tietoperusteisena yhteiskuntana, korkeakoulutukseen on investoitava. Meitä edellä ovat kaikki Pohjoismaat ja Viro, joista voimme oppia paljon sen vuoksi, että nämä ovat meille vertailukelpoisempia kuin jotkin hyvin erilaiset maat.

Suomen koulutusjärjestelmä ansaitsee arvostusta

Pirjo Koivula toteaa, että kaikkea mitä työ toi tullessaan, hän ei voinut kuvitella aloittaessaan Opetushallituksessa. Virkaan on liittynyt myös paljon haastatteluja eri maiden lehtiin ja julkaisuihin sekä lukemattomia tv-haastatteluja.

– Olen saanut olla mukana ”kultakaudella”, koska erityisesti vuoden 2003 PISA-menestyksemme myötä alkoi kiinnostus Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan ja se jatkuu edelleen.

Koivula on ollut myös Suomen kansallisena koordinaattorina Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen Kehittämiskeskuksessa 17 vuoden ajan. Mukana keskuksen työssä on 31 Euroopan maata. Hän on tutustunut eri maiden tuen järjestämiseen ja Suomi on se maa, josta otetaan oppia.

– Olen ollut Ulkoministeriön ja Euroopan Komission tuella useissa Aasian ja Afrikan maissa kouluttamassa ja kehittämässä näiden maiden ministeriöiden kanssa heidän koulutusjärjestelmäänsä.
Mikään maa ei voi suoraan kopioida toisen maan järjestelmää, mutta molemminpuolisessa yhteistyössä on paljon jaettavaa ja opittavaa.

– Olen ottanut vastaan lukemattomia korkean tason delegaatioita ja pitänyt esityksiä ministerivierailuissa. Delegaatiot ovat tulleet tutustumaan Suomen koulutusjärjestelmään. Olen nähnyt ne asiat, jotka kiinnostavat vieraita ja ovat sellaisia, ettemme osaa niitä itse aina arvostaa.

Tällaisia ovat kaikille ilmainen, laadukas koulutus esiopetuksesta yliopistotutkintoihin asti. Monissa huippumaissa yliopistokoulutus tai laadukas koulutus voivat maksaa sellaisia summia, ettei niihin ole varaa kuin kaikkein varakkaimmilla.

– Meillä on OECD-maiden pienimmät erot koulujen välillä, kun mitataan oppimistuloksia. Opettajankoulutuksemme on yksi maailman parhaista. Meidän on säilytettävä opettajan ammatin arvostus jatkossakin sellaisena, että parhaat opiskelijat haluavat alalle.

Koivula muistuttaa, että koulutusjärjestelmän laatu ei voi olla parempi kuin sen opettajien. – Opettajamme ovat osaavia ja vastuuntuntoisia. Kaikki riippuu viime kädessä opettajista ja heille kuuluu kiitos Suomen tuloksesta, jossa olimme paras yleissivistävässä koulutuksessa.

Meillä on myös kohtuullisen hyvä oppimisen tuki ja opiskeluhuolto. Vaikka niissä on edelleen kehitettävää, on muistettava, että nämä ovat asioita, joita monissa maissa ei ole ollenkaan.

– Maailmassa on lukemattomia maita, joissa vammaiset lapset laitetaan piiloon ja he eivät pääse kouluun, tai oppimisen tuki puuttuu kokonaan. Sellaiset, jotka eivät pärjää, putoavat pois koulusta varhain.

Vaikka Suomessa tilanne onkin hyvä, on meidän Koivulan mukaan edelleen kehitettävä järjestelmäämme niin, että voimme vastata entisiin ja uusiin haasteisiin.

Koivula on käynyt 98 maassa ja ottanut vieraita vastaan kaikista maanosista, joten hän on todellakin voinut tehdä vertailuja.

– Koulutusjärjestelmämme vahvuus on ollut laaja poliittinen yksimielisyys, mikä on taannut kehitystyön jatkumisen, vaikka hallitukset ovat vaihtuneet. Tämäkin on poikkeuksellista. Vain tällaisella yksimielisyydellä ja yhteistyötä tekemällä voimme jatkossakin pysyä maailman huipulla.

Tuula Jokiaho

 

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät julkaisut