3.3 C
Alajärvi
torstai 29.9.2022

Taimelan koulun värikäs 130-vuotinen historia on nyt kovien kansien välissä

Taimelan koulun 130 vuotinen historia on saanut arvoisensa historiikin, joka kertoo paitsi koulun vaiheikkaan ja värikkään tarinan, myös monipuolisen ajankuvauksen koulusta osana koko paikkakunnan historiaa.

Heikki Honkolan kirjoittama Koulunkäyntiä Taimelassa 130 vuotta – ”Kestävin eväin maailmalle meidän koulusta” -kirja on kovissa kansissa ja elävöitetty lukuisin, ajan henkeen väritetyin kuvin.

Eläkkeellä olevan opettajan ja historianharrastaja Heikki Honkolan kirjoittama Koulunkäyntiä Taimelassa 130 vuotta – ”Kestävin eväin maailmalle meidän koulusta” -kirja on kovissa kansissa ja elävöitetty lukuisin, ajan henkeen väritetyin kuvin.

– Kirja ei ole luettelo, vaan se on kirjoitettu kerronnallisesti. Löysin kirjaan kuvan kaikista koulun alkuvuosikymmenten opettajista ja heidät tuodaan kirjalle esille henkilöinä, ei vain niminä, Honkola toteaa.

Taimelan koulussa Lehtimäellä on nykyisin 72 oppilasta ja määrä pysyy samana myös ensi lukuvuonna. Rehtori Kirsti Joensuu kertoo, että vaikka koulu on oppilasmäärältään pieni, se on muuten kokoaan suurempi.

– Meillä on erinomainen toimintaympäristö, joka ei aseta esteitä toteuttaa laadukasta opetusta. Tämä käsittää niin koulun tilat, koulun ympäristön, oppilaat ja heidän kotinsa. Olemme omavarainen yksikkö kaukana keskustasta ja jopa erityisopetuksen järjestäminen omassa yksikössä on mahdollista.

Taimelassa henkilökuntaa on yhdeksän, joista kaksi ohjaajia ja yksi opettajan virka on jaettu. Yhdysluokkia on kaksi. Koulun kanssa samoissa tiloissa toimii päiväkoti ja niinpä ainoana yksikkönä Järvi-Pohjanmaalla ollaan mukana kaksivuotisessa esiopetuskokeilussa.

Koulun tulevaisuuden haasteista suurin on oppilasmäärän kehitys. Jos oppilasmäärä vähenee, kaikki kutistuu, vaikkakin Joensuu näkee tärkeäksi sen, että alakoulu on Lehtimäellä tulevaisuudessakin pienille koululaisille kohtuuttoman pitkän matkan vuoksi.

Taimelan vahvuus on se, että kaikki tuntevat toinen toisensa, yhteisöllisyys on korkealla. Tämä yhteisöllisyys kantaa koko Lehtimäen alueelle ja jos koululla tarvitaan rahallista apua johonkin, on sitä aina saatu oman kylän yrittäjiltä.

Tätä samaa me-henkeä ja tyytyväisyyttä omana kouluun uhkuvat myös kuutosluokkalaiset Jimi Kirsilä ja Ronja Kilponen sekä kolmasluokkalaiset Joona Ovaskainen ja Elias Eteläaho. Ronja sanoo että on tosi hyvä kun koulu on pieni ja kaikki tuntevat toisensa, esimerkiksi he kuutosluokkalaiset tuntevat jopa kaikki eskaritkin!

Elias puolestaan on sitä mieltä, että Taimelassa on tosi hyvät opet ja Joonan mielestä jotkut opet on myös tosi hauskoja! Ihan ongelmatontakaan ei aina ole, sillä Ronja myöntää että joskus Taimelassakin kiusataan, mutta opettajat puuttuvat siihen tosi hyvin!

Jimi miettii sitä, että pian on edessä aika jättää Taimela taakse ja lähteä muualle yläkouluun. Vain pari luokkakaveria menee yläkouluun Alajärvelle, muut, kuten Jimikin, jatkaa koulunkäyntiä ensi syksynä Soinissa.

Vaikka uuteen kouluun lähtö tuntuu ihan kivalle, niin haikeaa on kun Taimela jää taakse ja vähän jännittääkin kaikki uudet jutut, joita syksyllä on edessä.

Yksi Taimelan ehkä tyytyväisimmistä oppilaista on nelosluokkaa käyvä Enija Gercane, joka muutti Lehtimäelle vuosi sitten Latviasta.

Neljässä kuukaudessa suomenkielen haltuun ottaneen Enijan mielestä Suomessa koulut ovat parempia kuin Latviassa, jossa ei esimerkiksi saa mennä ulos koko koulupäivän aikana, vaan ollaan kokoajan sisällä!

Tylsää Latviassa oli sekin, että koulu alkoi jo kahdeksalta ja muutenkin kaikki oli kovin tiukkaa. Ihanaa on nyt ollut päästä koulun kanssa metsään, mitä ei koskaan tapahtunut Latviassa.

Kirsti Joensuu kertoo, että Taimelassa ollaan sopeuduttu hyvin myös kansainvälisiin oppilaisiin ja jos jossain vaiheessa Lehtimäelle saapuu ukrainalaisia alakouluikäsiä lapsia, heidät otetaan niin ikään mahdollisimman nopeasti mukaan kouluun.

Pitkä tutkimustyö

Taimelan koulun historiikin kirjoittaminen tapahtui kirjoittaja Heikki Honkolan mukaan melko nopeasti, mutta sitä edelsi pitkä tutkimustyö.

Työ alkoi Heikin löytäessä kansalliskirjaston digilehdet, joista hän etsi kaikki Lehtimäkeen liittyvät jutut 1800 luvulta ja kirjoitti ne puhtaaksi. Juttuja oli kaikkiaan 500-600 kappaletta ja ne toimivat pohjana kirjoitustyössä.

Tämän lisäksi Heikki etsi kirjaston alakerrasta koulun johtokunnan arkistot ja koulun kellarista Lehtimäen opettajayhdistyksen pöytäkirjoja. Usein sama tarina jatkui toisesta arkistosta toiseen. Tietoja löytyi paljon myös Lehtimäen Joulu -lehdistä ja suoraan ihmisiltä kysellen.

– Löysin jopa valokuvat kaikista opettajista, monet niistä heidän sukulaisiltaan sosiaalisen median kautta.

Vanhat kuvat on väritetty aikakauden tyyliin sopiviksi, mikä elävöittää kuvia merkittävästi ja tuo ne tähän päivään. – Kuvat sopivat näin hyvin Taimelan värikkääseen historiaan, Heikki sanoo.

Kokonaisuutena historiikin tekeminen on ollut kuin salapoliisin työtä ja palasten yhteensovittamista. Päällimmäiseksi tunteeksi Honkolalle jäi historiikista sinnikkyys ja yhteenpuhaltamisen henki, miten taimesta on kasvettu suureksi puuksi.

– Kirjan tekeminen oli minulle kuin sukellus menneeseen. Katselen nyt paikkoja täällä Lehtimäellä eri tavalla kuin ennen muistaen, mitä missäkin on tapahtunut. Lehtimäki tuntuu nyt yhä enemmän kotipaikalta, vaikka Soinista olenkin kotoisin, Heikki Honkola sanoo ja muistuttaa, että koulun historia on osa koko Lehtimäen historiaa

Koulunkäyntiä Taimelassa 130 vuotta -kirjaa myyvät nyt mm. Taimelan oppilaat, jotka kartuttavat kirjamyynnillä luokkaretkirahastoaan. Koulun oppilaat pääsevät tänä keväänä luokkaretkelle viimein kahden väliin jääneen vuoden jälkeen! Kirjaa on myynnissä myös Lehtimäen Osuuspankilla.

Tuula Jokiaho

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät julkaisut