26.8 C
Alajärvi
lauantai 02.7.2022

Uudelle lajille jalansijaa Vimpelistä

Vimpelin Vedon lajivalikoima on laajentunut brasilialaiseen jiu-jitsuun, jota paikkakunnalla on ehditty harrastaa jo vuoden päivät. Lajin pariin on tullut uusia harrastajia.

Peruskurssin kautta Vimpelissä on päästy tutustumaan monipuoliseen kamppailulajiin, jota treenataan Sääksjärven koululla kolmesti viikossa.

Vimpelissä brasilialaista jiu-jitsua treenattiin ensin Rantakylän koululle perustetussa kamppailutilassa. Kun Rantakylän koulua ryhdyttiin saneeraamaan, siirtyivät harjoitukset Sääksjärven koululle.

Lajin kantaviin voimiin Vimpelissä kuuluva ja uuden jaoston puheenjohtajana Joni-Petteri Hiirikoski kertoo, että viime lokakuussa järjestettyä ensimmäistä peruskurssia ei mainostettu, mutta osallistujia riitti.

Nyt lajia harrastavien WhatsApp-ryhmässä on 28 jäsentä ja kolme kertaa viikossa järjestettävissä harjoituksissa käy 10–15 ihmistä kerrallaan. Uusi brasilialaisen jiu-jitsun ja lukkopainin peruskurssi on jo pyörähtänyt käyntiin.

Vedon toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kujala sanoo kamppailulajien tuovan hyvän lisän yleisseuran lajivalikoimaan. Samalla seuraan saadaan lisää harrastajia.

 – Vedon toimintaan ovat kuuluneet myös paini ja nyrkkeily, Kujala muistuttaa.

Monipuolista treeniä

Harjoituksia ohjaava Joni-Petteri Hiirikoski on saanut kipinän brasilialaiseen jiu-jitsuun harrastamiseen synnyinpaikkakunnallaan Vaasassa.

Kreikkalais-roomalaista painia, vapaapainia ja potkunyrkkeilyä aikaisemmin harrastanut Hiirikoski toimii brasilialaisen jiu-jitsun ja lukkopainin parissa seitsemättä vuotta. Hänellä on purppura vyö, joka on viidestä vyön väristä keskimmäinen.

Vimpelissä suhteellisen nuoren lajin päätavoite on Hiirikosken mukaan se, että saa vietyä vastustajan mahdollisimman nopeasti mattoon ja luovuttamaan lukolla tai kuristuksella. 90 prosenttia brasilialaisen jiu-jitsun tekniikoista on mattotekniikoita.

Brasilialainen jiu-jitsu sopii kuntonsa kohottamisesta kiinnostuneille. Juuso Vesala on huomannut harrastuksen myönteiset vaikutukset omaan kestävyyskuntoonsa.

Harjoituksissa pääpaino on tekniikan harjoittelulla, mutta Hiirikoski harjoituttaa harrastajia myös slow roll -mattotekniikalla, jossa kummankaan taistelijan ei tarvitse hengästyä. Harjoitusta tehdään vuorotellen, se on ikään kuin jiu-jitsua keskustelumuodossa.

Lajina brasilialainen jiu-jitsu sopii Joni-Petteri Hiirikosken mukaan sellaisille, jotka haluavat nostaa omaa kuntoaan tai jotka haluavat kilpailla. Vaikka kyseessä on yksilölaji, harjoituksissa toimitaan yhdessä.

– Kaikki haluavat, että toiset kehittyvät – jotta voi itsekin kehittyä. Lajissa voi haastaa itsensä. Aikaisempi urheilutausta helpottaa lajin omaksumista.

Harrastus vei mukanaan

Lappajärveläinen Emilia Kujala on harrastanut judoa kuutisen vuotta. Brasilialaisessa jiu-jitsussa häntä viehättää hyvät, kovat ja toimivat treenit. Treeniporukka on mukava ja tervehenkinen ja Sääksjärvellä pidettävissä harjoituksissa saa haastaa itseään.

Emilia Kujala on saanut brasilialaisesta jiu-jitsusta hyötyä judotreeneihinsä mattotyöskentelyyn. Jiu-jitsu kehittää myös pään ja kehon yhteistyötä.

– Aluksi ajattelin, että harjoituksista olisi iso hyöty judossa. Jiu-jitsu kehittää erityisesti sitä, miten pään ja kehon pitää tehdä yhteistyötä. Laji kehittää keskittymistä, itsekuria ja kärsivällisyyttä. Fyysisellä puolella olen huomannut, että matossa tekemisen kunto kohenee, samoin suorituskyky.

Judouraansa Kujala aikoo jatkaa ja tavoitteena on kisata ja menestyä. Emilia on kiinnostunut myös valmentamisesta ja vetänyt Elli Suomisen kanssa muksujudoa Lappajärven Veikoissa sekä ohjannut aikuisten harjoituksia.

Juuso Vesala kertoo kuulleensa, että hänen kotinsa lähellä, Rantakylän koululla, Joni-Petteri Hiirikoski oli alkanut pitää brasilialaisen jiu-jitsun ja lukkopainin harjoituksia. Vesala kertoo harrastaneensa nuorempana painia ja judoa, mutta innostuksen lopahtaneen nopeasti.

– Olen harrastanut brasilialaista jiu-jitsua vuoden päivät. Kauan meni, että pääsin jyvälle: alku oli vaikeaa. Nyt olen alkanut nähdä erilaisia mahdollisuuksia ja pystyn käyttämään hyväkseni tunneilla opittuja tekniikoita. Haluan kehittyä ainakin niin paljon, että saan sinisen vyön. Se on valkoisesta seuraava.

Vesala kertoo kuntonsa parantuneen, vaikka hän ei kunto on huonokuntoinen ollutkaan.

– Kestävyyskunto on kehittynyt eri tavalla kuin kuntosalilla. Tässä käytetään koko kehoa, miettii Vesala.

Virpi Poikelin

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät julkaisut