27.2 C
Alajärvi
lauantai 02.7.2022

Maijantytär -kirja kertoo tarinan sitkeästä soinilaisesta naisesta

Maijantytär-kirjan suomenkielisen painoksen julkaisutilaisuutta vietettiin Soinin seurakuntatalolla alkukesän tunnelmissa, kun kirjan tekijä Ola Österbacka, joka myös edusti kustantajaa, kertoi tämän sukuhistoriastaan kummunneen, mutta varmasti merkittävästi laajempaakin yleisöä kiinnostavan kirjan taustoista.

Kirjan juuret ovat keskeisesti Soinissa, jossa Alina, kirjailijan isänäiti, syntyi Laasalan Katajamäellä vuonna 1878. Äiti Maria Antintytär oli naimaton ja Alinan isä tuntematon. Kirja on kirjoitettu oivaltavasti, romaanityyliin niin, että tarina tempaisee mukaansa jokaisen lukijan.

– Veljeni Svante alkoi tutkia Alinan sukua ja kertoi, että kuulumme Keisarin sukuun. Alinan lapsista, joita oli yhdeksän, oli elossa vielä kolme kun vuonna 1999 kokoonnuimme ja Svante kertoi meille mummumme suvusta. Tämä oli muutama kuukausi ennen hänen kuolemaansa, Österbacka kertoo.

Kukaan ei jatkanut tutkimusta Svanten poismenon jälkeen, mutta 11 vuotta myöhemmin Soinin pastori Hannu Lehtonen oli Österbackan vieressä bussimatkalla. Hän kertoi Lehtoselle, että hänen mummunsa oli Soinista. – Hannu aloitti tästä omat tutkimuksensa ja siitä sai alkunsa myös oma kiinnostukseni.

– Olen yrittänyt ymmärtää elämää Soinissa 1800 -luvun loppupuolella. Siinä Soini-Seuran kirjasarja Soini lukemisto on ollut tärkeä lähde ja kiitän Lasse Autiota siitä ja myös muusta avusta. Kalervo Rinne on kertonut naisista, jotka Maijan tavoin olivat joutuneet onnettomaan tilanteeseen. Naisia rangaistiin, mutta miehet pääsivät usein ilman seurauksia.

Österbacka ei vielä tiedä kuka oli Alinan isä, mutta työ jatkuu. Maija sai vielä kolme aviotonta tytärtä, joista nuorin kuoli. Sen jälkeen hän meni avioliittoon itsellisen Jaakko Myllymäen kanssa. Odottaessaan ensimmäistä aviolastaan hän ja lapsi kuolivat.

Tämän jälkeen Alina koki vaikeita vuosia, jonka myötä hän lähti matkaan. Österbackan äidille Alina oli kertonut lähteneensä, kun kaikki oli niin rankkaa.

Alina muutti Teerijärven seurakuntaan 1895 matkakumppaninaan nuorempi sisar Milja Johanna. Kortjärvellä asuessaan hän haaveili perheestä, mutta siihen aikaan oli tärkeää että morsian tuli hyvästä kodista. Tytöille oli merkittävä meriitti, jos hän oli ollut Amerikassa ja tullut siellä hienoksi naiseksi.

Alina siis lähti Amerikkaan ja palasi sieltä 4,5 vuotta myöhemmin.

Alinan tausta oli kuitenkin synkkä ja palatessaan Kortjärvelle nämä aaveet tulivat jälleen esille. Kuitenkin hänen palatessaan 1901 kylän ensimmäiseen kansakouluun saapui opettajaksi purmolainen Gustav Wilhelm Pass.

Opettaja oli syvästi uskovainen ja jo edellisen kirkkoherran aikana syttynyt herätysliike vahvistui opettaja Passin opetuksessa. Tämä evankelinen herätys vei mukanaan lähes kaikki nuoret. Pääsanoma oli, että Jeesus Kristus ottaa syntiset vastaan. Tämä antoi Alinalle vapautuksen menneisyyden vaikeuksista.

Kun tämä sanoma valkeni myös Mattsille, oli avain löytynyt ja näin Alinasta ja Mattsista tuli kihlapari ja vuosi sen jälkeen aviopari, joka sai yhdeksän lasta. Maijantytär -kirjalla Alinan lapsenlapset ovat halunneet kunnioittaa mummoaan.

Kirja on alun perin ilmestynyt ruotsinkielisenä ja sen on suomentanut Liisa Kovero. Annikki Rannanpää taas vastaa kirjan murteista.

Kirjan julkistuksen yhteydessä kuultiin puheenvuoro myös Hannu Lehtoselta, joka oli hyvin keskeinen tekijä, kun alkuteos tehtiin. Lehtonen totesi kirjan olevan hyvin liikuttava ja koskettava, sitä lukiessa siirtyy aikaan, josta se kertoo. – Kirjaan eläytyy ja lähtee mukaan kulkemaan Alinan matkaa.

Lehtonen toteaa kuvauksen Alinan lapsuudesta olevan hyvin riipaiseva ja sisarusten matka Soinista kohti Kortjärveä on ollut melkoinen, lähdetiinhän taipaleelle kävellen kohti Alajärveä. – Tämä kirja on osa Suomen kansan historiaa, sitä voi lukea historiallisena romaanina ja soinilaisille sillä on ihan omanlaisensa merkitys.

Tuula Jokiaho

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät julkaisut