Vimpelissä kirjoitettiin pesäpallon historiaa, kun Saarikentän kupeeseen siirretty Suomen Pesäpallomuseo avattiin virallisesti. Uudet tilat ovat osoittautuneet jo nyt menestykseksi. Kävijöitä on riittänyt niin muualta Suomesta kuin ulkomailtakin. Juhlapuheissa yhdistyivät kansallispeli ja sen satavuotias historia sekä vimpeläisyys.
Suomen Pesäpallomuseo on perustettu Vimpeliin vuonna 1998. Aikanaan käytiin keskustelua siitä, että kun muillakin lajeilla on omat museonsa, niin miksi ei myös kansallispelillä. Markus Lakaniemi ja Jaakko Nygård tarttuivat ideaan. Heillä oli omia, pesäpalloon liittyviä laajoja kokoelmia. Museossa on laajasti esillä pesäpalloon liittyvää esineistöä pelipaidoista palkintoihin ja ohjelmalehtisistä pesäpallon pelivälineisiin. Uusimpana esineistönä museoon on saatu viime viikonloppuna julkistettujen Pesäpallon kunniagallerian jäsenten kuvat. Kunniagalleria on nyt kokonaisuudessaan koottu Vimpeliin.
Helposti saavutettava paikka
Ennen Vimpeliä pesäpallomuseota on yritetty perustaa Ikaalisiin. Teuvo Mäkelä kertoo yrityksen jääneen näyttelyn tasolle, kun museolle ei löytynyt paikkaa. Ikaalisista on haettu esineistöä Vimpeliin. Vimpelistä haettiin Suomen Pesäpallomuseon statusta: tämä takaa sen, että toista valtakunnallista pesäpallomuseota ei voida perustaa.
Museo sijaitsi tähän vuoteen saakka Vimpelin Kangastiellä, Vimpeli-Seuran omistamassa rakennuksessa. Mäkelä kuvailee tiloja hyviksi, mutta museon sijaintia huonoksi.
– Positiiviset tekijät vetivät museon kunnan keskustaan. Jo nyt museon kävijämäärä on moninkertainen koko viime kesään verrattuna. Kävijämäärätavoitetta ei ole, mutta tuhannen kävijän määrä tulee rikkoutumaan tänä kesänä.
Mäkelän mielestä on tärkeää, että kunta osoitti uudet tilat Suomen Pesäpallomuseolle. Museon keskeinen sijainti on myös kunnalle vetovoimatekijä.
Mahtava voimainponnistus
Valtioneuvoston tervehdyksen tilaisuuteen tuonut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kertoo olevansa pesäpallomiehiä. Hän kertoi toimineensa kaikissa pesäpallopeliin liittyvissä tehtävissä, paitsi kirjurina. Hän ei omien sanojensa mukaan aio opetella kirjurointia.
– Te täällä Vimpelissä – ja Pesäpalloliitto omasta puolestaan – olette tehneet varsin mahtavan voimanponnistuksen. Toivottavasti yhteinen tulos kantaa hedelmää ja tästä saamme Järviseudulle ja Etelä-Pohjanmaalle uuden matkailun vetonaulan.
Kurvinen kokee, että Pesäpallomuseon siirtyminen Saarikentän viereen on antanut uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.
– Lajin legendoille on mahtava kunnianosoitus päästä kiinteästi pesäpallon omalle Hall of Famelle. Kun museo on avattu, on lentomerkki päällä, vakuutti Kurvinen
Priima paikka museolle
Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli kertoo pohtineensa, mitä pesäpallo merkitsee suomalaisille ja vimpeliläisille. Kansalliseen identiteettiin kuuluvat oma kieli, kansallislintu ja kansallislaji.
– Vimpeliläiset kokevat olevansa etuoikeutettuja siitä, että ollaan avaamassa Pesäpallomuseota, joka on kuntanäkökulmasta ja kansallisesti merkittävä.
Kukaan ei voi Leijonanmielen mukaan väittää, etteikö pesäpallo olisi iso osa vimpeläisyyttä. Pesäpallossa on läpileikkaavana vahva juniorityö: nuoret liikkuvat, eivätkä syrjäydy. Kunnalle pesäpallo tuo sosiaalista pääomaa ja brändiarvoja.
– Tätä ei voi ostaa rahalla, joukkuetta ei voi ostaa rahalla.
Vimpelin kultakantaan vuonna 2010 johtanut Risto Ojanperä toi puolestaan Pesäpalloliiton terveiset. Hänellä oli myös toinen tulokulma juhlahetkeen ja Vimpeliin.
– Minulle on ollut iso asia, että olen saanut olla osa yhteisöä alajärveläisenä. Pesäpallossa me pelaajat ja pelinjohtajat puhumme, että ollaan asian ytimessä – keskiössä. Patsas, kirkko, Saarikenttä ja pesäpallomuseo ovat Vimpelin ytimessä. Pesäpallo luo intohimoa ja yhteisöllisyyttä. Ja se jos mikä, näkyy Vimpelissä.
Ojanperä luovutti pelinjohtajan viuhkansa museon kokoelmiin. Vinkkarilla on johdettu monta ikimuistoista peliä.
Virpi Poikelin
