1.4 C
Alajärvi
torstai 29.9.2022

Aivoterveyden asiaa jalkautetaan osaksi paikallisten yhdistysten toimintaa

Muisti Mukana Menossa on aivoterveyden edistämiseen keskittyvä hanke, joka toteutetaan yhteistyössä E-P:n Muistiyhdistyksen, Diabetesyhdistyksen sekä Sydän-Suomen kanssa. Hanke on käynnistynyt syksyllä 2020 ja se jatkuu kevääseen 2023.

Hankkeessa on käyty monipuolisesti läpi aivoterveyden edistämisen teemoja, kuten ravitsemusta, liikuntaa, sosiaalisuutta sekä aivojumppaharjoitteita. Käytännönläheinen toiminta on ollut tykättyä ja tuloksellista. Toimintaa ollaan nyt jalkauttamassa eri yhdistysten toiminnan ohjaajille.

Hankevastaava Päivi Niinistö-Mäkinen iloitsee siitä, miten pienillä muutoksilla arjessa voidaan pienentää riskiä muistisairauksille.

Ensimmäinen alueiden eri yhdistysten toimijoille tarkoitettu tilaisuus järjestettiin Kauhavalla, jonka jälkeen kokoonnuttiin Soiniin. Soinin jälkeen vuorossa olivat vielä Ilmajoki ja Kauhajoki.

Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys ja Sydän-Suomen alue järjestivät yhteistyössä nämä neljä samansisältöistä koulutusiltapäivää. Tilaisuuksissa käytiin läpi kahdenlaista kerhoihin sopivaa toimintaa, tutustuttiin aivoterveyttä edistävään kerhomateriaaliin ja luontokuntosaliharjoitteluun.

Ajatuksena on, että nämä valmiiksi kokeillut ja toimiviksi todetut kerhomateriaalit voidaan jatkossa hyödyntää eri paikkakunnilla eri järjestöjen kerhoissa – joko kokonaan omina itsenäisinä ryhminä tai ottaen niiden teemoja mukaan jo olemassa olevien kerhojen sisältöihin.

Soinin tilaisuuteen saapui liki 20 yhdistysaktiivia Soinista ja lähikunnista. Päivää olivat toteuttamassa hankevastaava Päivi Niinistö-Mäkinen ja hankkeen työntekijä Heli Hietala sekä Sydän Suomen vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Anne Kettula, joka veti ryhmälle luontokuntosalia.

Niinistö-Mäkinen alusti päivän sanomaa kertomalla yleisesti aivoterveydestä. Muistisairauksia sairastaa noin 313000 suomalaista, joista vakavaa muistisairautta 93000. Joka vuosi muistisairauteen sairastuu Lapuan kaupungin asukasluvun verran ihmisiä, eli noin 14500.

Muistisairauksien esiintyvyyteen vaikuttaa pidentynyt elinikä, mutta muistisairauksia on jo työikäisilläkin. Muistisairaudet ovat aivosairauksia joiden riskitekijöitä ovat korkea ikä sekä elintapoihin liittyvät asiat. Muistisairauksissa on samoja riski- ja suojatekijöitä kuin sydän- ja verisuonisairauksissa sekä diabeteksessa.

Muistisairaudet ovatkin kansansairauksia ja niiden riskiä voidaan vähentää ruokailu- ja liikuntatottumuksiin paneutumalla, muistiharjoituksin ja kiinnittämällä huomio sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin.

Hanke on testannut elintapaohjauksen merkitystä muistisairauksien riskin vähentämisessä 15 eri paikkakunnalla 19 eri ryhmän voimin. Tavoitteena on ollut terveyttä edistävän toimintamuodon löytäminen ja elintapojen muuttaminen terveellisemmäksi.

Hankkeen kerhotoiminta on kestänyt kuusi kokoontumista joka toinen viikko. Kerhojen alussa on tehty kartoitusta, samoin 4 ja 9 kuukauden kuluttua. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että osallistujien ateriarytmi on tullut säännöllisemmäksi, vyötärönympärys kavennut, verenpaine ja verensokeri laskenut ja liikunnan harrastaminen lisääntynyt.

– Pienellä säännöllisellä tekemisellä on saatu paljon aikaiseksi, Niinistö-Mäkinen iloitsee.

Yksi merkittävä tulos onkin ollut sen todistaminen, että varsin pienillä valinnoilla on vaikutusta. Siksi hanketta on nyt hyvä lähteä jalkauttamaan maakuntaan niin, että mahdollisimman moni järjestö voisi ottaa sen tuottaman materiaalin käyttöönsä.

Koulutuksen osallistujille jaettiinkin helppotajuinen työkirja, jonka avulla asioita voi kerhoissa viedä eteenpäin kuka tahansa porukan rytmiin sopivalla vauhdilla.

Luontokuntosali -ohjelmassa taas opittiin kätevä systeemi eri ohjelmien suorittamiseen niin, että ohjeet löytyvät qr-koodin takaa. Ohjausta ja tukea ideoita ja oppia kerhoihinsa vieville on tarjolla hankkeesta sen päättymiseen, ensi kevääseen saakka.

Tuula Jokiaho

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät julkaisut