Influenssaepidemioita esiintyy Suomessa joka talvi. Tautihuippu saavutetaan yleensä vuoden alussa tammi-helmikuussa.
– Influenssarokotteen ottaminen hyvissä ajoin on tehokkain keino suojautua kausi-influenssalta ja sen jälkitaudeilta. Rokotteen suojavaikutus muodostuu noin kahdessa viikossa rokottamisesta, Yliopiston Apteekin johtava proviisori Mikaela Pammo sanoo.
Influenssan ja koronavirusinfektion taudinkuvat voivat muistuttaa toisiaan. Influenssan tyypillisiä oireita ovat nopeasti nouseva kuume, lihaskipu ja kuiva yskä. Lisäksi myös päänsärkyä ja huonovointisuutta voi esiintyä. Lapsilla saattaa esiintyä myös maha- ja suolisto-oireita influenssan yhteydessä.
Perusterveet aikuiset toipuvat influenssasta useimmiten 1–2 viikon vuodelevolla ja oireenmukaisella lääkehoidolla. Vanhuksilla, pikkulapsilla ja pitkäaikaissairailla influenssa saattaa herkemmin johtaa jälkitauteihin, kuten korvatulehdukseen, keuhkoputkentulehdukseen tai keuhkokuumeeseen.
– Influenssarokotteiden koostumus vaihtelee vuosittain. Kauden influenssarokote on suunniteltu antamaan suojaa nimenomaan tällä kaudella todennäköisimmin influenssaa aiheuttavalta viruskannalta, Pammo sanoo.
Rokotteiden viruskannat määrittelee vuosittain Maailman terveysjärjestö WHO. Tälle kaudelle influenssarokotteisiin on vaihdettu toinen A-viruskanta ja toinen B-viruskanta edelliskauteen verrattuna.
Influenssarokotteiden hankkiminen edellyttää lääkärin reseptiä. Kaupungit ja kunnat tiedottavat erikseen julkisessa terveydenhuollossa annettavien riskiryhmien rokotuksien ajankohdista. Influenssarokote ei suojaa koronaviruksen aiheuttamalta taudilta eikä tavalliselta nuhakuumeelta eli flunssalta.
