-8.3 C
Alajärvi
maanantai 28.11.2022
spot_img

Vimpelin maahanmuuttajat sopeutuneet hyvin ja kokevat Järviseudun ihmiset ystävällisinä

Suomen sotien jälkeen maahanmuutto oli vähäistä aina 1990-luvun alkuun saakka. Esimerkiksi vuonna 1980 Suomessa asui vakinaisesti noin 13000 ulkomaan kansalaista ja vieraskielisiä hieman yli 9000. Nykyiseen verrattuna pakolaisuus ja työhön liittyvät syyt olivat harvoin muuttomotiiveina.

Vuonna 2021 maahanmuuttajia ilmoitettiin olevan melkein 42000 Suomessa. Näistä työn perässä muuttaneita 11428, opiskelun 5837 ja kansainvälisen suojelun perusteella 2132.

Tilanteen kärjistyttyä Ukrainassa Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksen 24. helmikuuta 2022 Suomi otti osaa ukrainalaisten auttamistalkoisiin toivottaen tervetulleiksi 31000 sotaa paennutta pakolaista.

Vimpeliin heistä löysi tiensä noin 40 pakolaista, joista tällä hetkellä 24 vaikuttaa edelleen paikkakunnalla. Osa sotaa paenneista vaihtoi pian tulonsa jälkeen paikkakuntaa, osa lähti takaisin kotimaahansa.

Pakon sanelemana

Ukrainan Poltavasta saapuneet äiti ja tytär Svitlana ja Oleksandra sekä Vinnitsian kaupungista saapunut Svitlana joutuivat jättämään kotimaansa juhannuksen aikoihin ja nousta Suomeen suuntaavaan linja-autoon lähteäkseen sotaa pakoon.

– Venäjän sotajoukot alkoivat pommittaa kotikaupunkiamme, kodistani särkyivät ikkunat ja ovet, Vinnitsian kaupungista lemmikkiensä kanssa paennut Svitlana kertoo vakavana lähdön aikoihin vallinneesta tilanteesta.

Svitlana kertoo pelastaneensa rakkaat eläinystävänsä, kaksi koiraa ja viisi kissaa, alunperin Ukrainan kaduilta lemmikeikseen. Eläinrakas Svitlana ei jättänyt nytkään lemmikkejään heitteille sodan armoille, vaan otti ne mukaansa pitkälle pakomatkalle Suomeen.

Mukaan lähteneet lemmikit olivat asianmukaisesti madotettuja ja rokotettuja maahan tullessa. Tällä hetkellä hänellä on enää yksi koira huolehdittavanaan, toinen koirista ja kissat hän on antanut ystävälleen tai toisiin koteihin.

– Meidän kotimme ei vielä lähtiessämme ollut välittömässä vaarassa, mutta lentokenttää läänissämme ja muita kotikaupunkimme lähellä olevia alueita pommitettiin, Poltavan kaupungista äitinsä kanssa paennut nuori Oleksandra kertoo haikeana.

Linja-autokyyti, jolla naiskolmikko pakeni Suomeen, kulki Ukrainasta Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron kautta tuoden parikymmentä ukrainalaista mukanaan Vimpeliin. Raskaan matkan jälkeen Vimpelissä naisia oli vastaanottamassa avulias auttajaporukka, joihin kuului myös sittemmin maahanmuuttokoordinaattoriksikin Vimpelin kunnan toimesta palkattu Lea Vasalampi.

Vapaaehtoistoiminnassa aktiivisesti mukana oleva Lea oli ottanut heti asiakseen etsiä kuntaan tuleville pakolaisille vaatteita ja tarvikkeita. Hän käytti muun muassa paikallista Facebookin Vimpeli-ryhmää tavoittaakseen tarvikelahjoittajia.

Avusta kiitolliset

– Vimpeliin tullessamme ihmiset olivat todella ystävällisiä, he lahjoittivat meille vaatteita ja tarvikkeita sekä välittivät lapsistamme. Olemme erittäin kiitollisia kaikille auttajillemme avusta, Oleksandra kiittelee hymyssä suin kaikkien paikallisten ukrainalaisten puolesta.

– Olemme erityisen kiitollisia myös Lealle. Tuntuu kuin olisimme hänen lapsiaan. Hän on ottanut meidät niin äidillisen lämpimästi vastaan ja auttanut meitä todella paljon, esimerkiksi käytännön asioissa ja paperiasioissa, Oleksandra jatkaa liikuttuneena Svitlana-äidin ja toisen Svitlanan vieressä nyökytellen.

– Meillä on kyllä sujunut todella hienosti, koen että me autamme toinen toisiamme. Esimerkiksi vielä kun Oleksandra ja Svitlana asuivat luonamme meillä saattoi olla pyykit viikattuina kaappeihin heidän toimestaan, kun olen tullut pitkän päivän jälkeen kotiin, Lea toteaa kiitollisena omasta puolestaan.

Aktiiviset ukrainalaisnaiset kertovat sopeutuneensa hyvin paikkakunnalle ja saaneensa arkirytmistäkin kiinni. Arkipäivisin naiset suuntaavat kolmen muun naisen kanssa Vimpelistä linja-autokyydillä Alajärvelle suomenkieliselle opintoihin valmentavalle kurssille, kurssilla on heidän lisäksi 11 muuta alueen ukrainalaista.

Tämän lisäksi he käyvät suomenkielen kurssia etäyhteydellä kotoa käsin kaikkina muina paitsi keskiviikkoiltoina, jolloin on kansalaisopiston suomenkielen keskustelukurssi Lean vetämänä.

Kummallisia tapoja

Mikä on erilaista verrattuna kotimaahanne ja jos saisitte päättää yhden asian, joka tuotaisiin kotimaastanne Suomeen, mikä se olisi?

– Meillä on Ukrainassa käytössämme omat tutut ilmaiset perhelääkärit ja ympärivuorokautiset lääkäri- ja apteekkipalvelut, jopa pienilläkin paikkakunnilla. Saamme heti palvelua perhelääkäriltämme, joissakin tapauksissa tarvittaessa myös kotiimme saakka auttamaan.

– Toisimme ehdottomasti tämän mallin mukanamme myös Suomeen, jos saisimme päättää. Pienille paikkakunnillekin olisi mielestämme kuitenkin hyvä saada vähintään ympärivuorokautiset terveyspalvelut, naiset vastaavat yksimielisesti.

– Meitä on ihmetyttänyt Suomessa, ettei pihoilla välttämättä ole aitoja ympärillä ja naapurit ovat levittäytyneet todella etäälle toisistaan. Me olemme tottuneet elämään kaupunkilaisina niin, että naapurit ovat usein heti seinän takana.

– Toinen, mikä yllätti oli suomalaiskotien löysät turvatoimet verrattuna kotimaahamme, meillä kun on pakko pitää ovet ja ikkunatkin kiinni ja lukossa. Täällä maaseudun rauhassa tuntuu olevan paljon luottavaisempaa porukkaa turvallisuuden suhteen, avainkin saatetaan piilottaa vain jonnekin kodin oven lähistölle, naureskelevat naiset hyväntahtoisesti.

– Sanonnan mukaan asukkaat ovat maan kasvot, parasta täällä ovatkin ystävälliset ihmiset, naiset toteavat kehuen Järviseudun ystävällistä ilmapiiriä.

Vapaa-ajallaan ukrainalaisten aika kuluu lisäksi muun muassa kuntosalilla ja osa heistä on myös suunnannut metsään marjastamaan ja sienestämään. Myyjäiset paikallisella nuorisotalolla ovat myös innoittaneet ukrainalaisia liikkeelle ja tutustumaan vimpeliläisiin.

Suuren suosion saavuttaneet ukrainalaisten myyjäiset yllättivät kaikki kävijämäärällään ja vimpeliläisten toiveesta seuraavat myyjäiset ovatkin jo suunnitteilla tulevalle lauantaille 22. lokakuuta kello 9-14, kannattaa laittaa kalenteriin ja kipsasta paikan päälle!

Vietnamista lukio-opintoihin

Vimpeliin on saatu ukrainalaisten lisäksi maahanmuuttajia myös Vietnamista. Alkusyksystä Suomeen saapuneet 15- ja 16-vuotiaat vietnamilaispojat, Khanh Ho Chi Minh-kaupungista ja An Ha Noin-kaupungista, kertovat alunperin saaneensa idean Suomeen opiskelemaan lähdöstä kuultuaan Suomen erinomaisesta koulutusjärjestelmästä.

Suomen lukioita on markkinoitu myös ulkomaille, jonka ansiosta An ja Khang päättivät hakeutua opiskelemaan Vimpelin lukioon. Heidät on valittu normaalin yhteishaun ja haastattelujen perusteella suorittamaan koko lukion oppimäärä.

Tavoitteena on suoriutua kolmessa vuodessa, mutta neljänteenkin vuoteen varaudutaan. Ennen lukioon tuloa he ovat opiskelleet suomenkieltä vähintään B2 1-tasolle saakka. Tänä syksynä Suomeen on saatu tätä väylää käyttäen yhteensä 15 lukion opiskelijaa.

– Vapaa-ajallamme opiskelemme suomenkieltä ja harrastamme muun muassa koripalloa ja pyöräilyä, Khang kertoo.

– Suomessa on parasta luonto ja hyvä ilmanlaatu. Meidän kotikaupungeissamme on paljon ilmansaasteita, pojilta löytyy heti vastaus kysyttäessä, mikä Suomessa on parasta.

He kertovat myös opettajiensa olevan mukavia ja saaneensa kavereita opintojensa kautta. An ja Khang nostavat lisäksi mielellään esille kiitollisuutensa Lean avusta.

Lean välittävä asenne on antanut koti-ikävästä ja yksinäisyydestäkin kärsiville nuorukaisille helpotusta ollessaan kotimaastaan ja perheestään erossa. Silloin tällöin he suuntaavatkin pyörällä kyläilemään Lean kotona kertomaan kuulumisia.

Suomalainen ruoka ja sauna miellyttävät

Mitäs mieltä olette sitten suomalaisesta ruuasta, maistuuko?

– Minusta se on hyvää, pidän erityisesti kanasta perunoiden kera, Khang vastaa.

– Minustakin suomalainen ruoka on hyvää, lempiruuaksi on muodostunut makkara sinapilla, vastaa An hymyillen.

Kuumankosteasta Vietnamista kotoisin oleville pojille suomalaisille arkipäiväisestä saunasta on tullut myös mieleinen juttu, he kokevat saunan rentouttavan ja tietävät sen olevan myös hyväksi terveydelle.

Vietnamilaisnuorilla on tulevaisuudentavoitteinaan oppia suomenkieli hyvin, päästä lukion jälkeen opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon, sekä mahdollisesti työllistyä tämän jälkeen Suomeen.

Osa maahanmuuttajista joutuu pakon sanelemana jättämään kotimaansa, eikä paluusta ole varmuutta. Osa saa valita jättääkö kotimaansa tutkiakseen maailman meriä nähdäkseen asioita uusista näkökulmista. Yhtä kaikki, tämä vaatii jokaiselta suunnattoman suuren määrän rohkeutta, eikä koti-ikävältäkään voi välttyä.

Täytyy nostaa hattua näille rohkeille maahanmuuttajille, joskus elämä työntää uusiin kuvioihin, eikä etukäteen voi tietää lopputulosta. Mutta se rohkeus usein kannattaa, se nostaa ylös ja saa lopulta loistamaan. Laulaja Mikko Harjun sanoin ”rohkeus on ilmaista, voit kaiken tuhlata – anna mennä, lennä vaan!”. Kaikkea hyvää teille jatkossakin, you are great!

Annika Brander

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät