Lämpöpumput ja aurinkopaneelit nousukiidossa

Aurinkopaneelit ovat huomaamattomia katolla. Kuvassa oleva järjestelmä on teholtaan 6,5 kilowattia. Kuvanottohetkellä aamupäivällä se tuotti jo 3,3 kilowattituntia.
Mainos[adrotate banner="3"]

Kohonnut energian hinta on saanut etenkin pientalo- ja vapaa-ajanasukkaat miettimään säästökeinoja. Ilmalämpöpumppuja toimittavilla ja asentavilla yrityksillä onkin riittänyt asiakkaita.

Sähkö-, öljy- tai puulämmitteiseen kiinteistöön sopivilla ilmalämpöpumpuilla haetaan säästöä lämmityskuluihin ja lisätään asumismukavuutta. Myös aurinkosähköjärjestelmien kysyntä ja asennusmäärät ovat kasvaneet.

MAINOS

Ilmalämpöpumppuja käytetään omakoti- ja rivitalojen ja vapaa-ajanasuntojen lämmityksen lisäksi myös esimerkiksi julkisten rakennusten, hoivakotien tai teollisuuskiinteistöjen lämmitykseen ja viilennykseen. Ilmalämpöpumppujen asennus on luvanvaraista ammattityötä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES pitää yllä rekisteriä asennustoimintaa harjoittavista yrityksistä ja asentajista. Mistään uudesta keksinnöstä ei ilmalämpöpumpuissa ole kyse, sillä niitä on ollut markkinoilla neljännesvuosisadan ajan.

Ilmalämpöpumppujen hankintaa suunniteltaessa otetaan huomioon muiden muassa kiinteistön koko ja asuinkerrosten määrä.

Vimpelin Voima-Asennuksessa ilmalämpöpumppuja myyvä ja asentava Kari Kleemola kertoo, että heillä asennuksia on tehty vuodesta 2009 lähtien. Vuositasolla Voima-Asennuksen väki asentaa 200–300 pumppua.

Pää- tai apulämmönlähteeksi

Ilmalämpöpumppuja hankitaan kiinteistöön päälämmitysmuodon rinnalle. Hankintaa suunniteltaessa huomioidaan muiden muassa kiinteistön neliömäärä ja tilavuuskuutiot.

Myös rakennuksen avoimuus tai sokkeloisuus ja kerrosmäärä vaikuttavat hankintaan. Samoin lisälämmönlähteet – esimerkiksi tulisijat – ja asukasmäärä vaikuttavat hankittavan pumpun tehotarpeeseen.

Ilmalämpöpumppuja hankitaan lämmitysmuodosta riippumatta apulämmittimiksi tai -jäähdyttimiksi tai hoitamaan sekä apulämmittimen että -jäähdyttimen tehtävää. Ilma-vesilämpöpumppuja käytetään puolestaan päälämmönlähteenä.

– Puulla kiinteistöä lämmittävät hakevat ilmalämpöpumpuista tasaisuutta ja apua puulämmityksen rinnalle. Joka rakennukselle on tähän asti löytynyt siihen parhaiten sopiva vaihtoehto – tai useampia vaihtoehtoja – joista asiakkaan kanssa valitaan hänen kiinteistönsä tarpeisiin parhaiten sopiva pumppumalli, kertoo Kleemola.

Valtio on tukenut kiinteistönomistajia öljylämmityksestä luopumista, mikä on puolestaan lisännyt ilma-vesilämpöpumppujen menekkiä.

Ilmalämpöpumpun käyttöikä on Kleemolan mukaan pääsääntöisesti 10–20 vuoden välissä. Kuluttaja voi omilla toimillaan turvata käyttöikää esimerkiksi puhdistamalla sisäyksikön suodattimen ja huolehtimalla, ettei ulkoyksikköön keräänny lehtiä tai muuta roskaa. Talvella varmistetaan, ettei ulkoyksikön päällä kerry lumikuormaa. Jos ulkoyksikkö jäätyy, se sulatetaan.

– Pumppujen määrän lisääntymisen ohella myös ammattilaisten tekemien huoltojen määrä on lisääntynyt.

Sähköä myyntiin asti

Lämpöpumppujen tapaan myös aurinkopaneeleiden kysyntä on noussut viime vuosina. Vimpelin Voima-Asennuksen toimitusjohtaja Sampo Niemitalo kertoo, että vielä jokunen vuosi sitten yhtiön väki asensi kahdesta kolmeen aurinkosähköjärjestelmää vuodessa.

– Vuonna 2021 asensimme yli 30 järjestelmää. Maaliskuun alussa sovittuja kauppoja oli 25. Odotuksena on, että aurinkosähköjärjestelmien suosio kasvaa edelleen. Suurin osa toimitetuista järjestelmistä on asennettu yksityisten ihmisten omistamiin asuinkiinteistöihin. Navettojen katoille on järjestelmiä asennettu jonkin verran, samoin teollisuuteen.

Aurinkosähköjärjestelmän avulla kuluttaja tuottaa tarvitsemansa sähkön. Jos sähköä tuotetaan yli oman tarpeen, sitä voidaan myydä valtakunnan verkkoon. Asiakas voi seurata, kuinka paljon sähköä tuotetaan päivässä tai vuodessa. Niemitalon mukaan järjestelmät mitoitetaan siten, että noin 30 prosenttia sähkön vuosikulutuksesta pystytään tekemään aurinkosähköjärjestelmän avulla.

– Jos asiakas haluaa investoida enemmän, riittää sähköstä myyntiin asti. Viime vuosi oli hyvä tilaisuus myydä sähköä, sillä sen hinta on sidoksissa pörssisähkön hintaan. Myydystä sähköstä per kilowattitunti sai enemmän hintaa kuin mitä itse ostit sisälle.

Jos oman kiinteistön katolle mielii aurinkopaneelin, täytyy selvittää oma sähkön vuosikulutus. Alan ammattilaisten avulla selviää, soveltuvatko aurinkopaneelit kyseiseen kiinteistöön.

– Katon lappeet täytyy olla oikeaan suuntaan, eikä paneelien edessä saa olla varjostavia puita. Jos talo on metsän keskellä, yleensä ei kannata hankkia aurinkopaneeleja. Aurinkoiselle ja hyvälle tontille kannattaa laittaa paneelit. Järjestelmän takaisinmaksuaika on noin 6–7 vuotta. Laskennallinen vuosituotto on noin 16–17 prosenttia sijoitukselle ja myös nostaa kiinteistön arvoa, huomioi Sampo Niemitalo.

Virpi Poikelin

MAINOS
Edellinen artikkeliLukukoirat kuuntelevat nyt myös Alajärven kirjastossa!
Seuraava artikkeliNuohooja ei enää tule kotiin kuin Manulle illallinen – vastuu kiinteistön nuohouksesta on sen omistajalla