Lehtimäen museoniityllä viihtyvät nyt niittykukat ja hyönteiset

4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Mari Kaunisto ja Jamin ympäristöopettaja Heli Hämäläinen ihailevat Taimelan koulun oppilaiden niitylle tekemiä hyönteishotelleja, jotka entisestään parantavat niityn hyönteiskannan elinolosuhteita.
Mainos[adrotate banner="3"]

Lehtimäen Pappilanmäen museoniityllä järjestettiin syyskesän Perinnepäivä niityn niittoineen viime viikolla.

Alajärven 4H-yhdistys on huolehtinut niitystä jo viimeisen kymmenen vuoden ajan ja uusi kymmenvuotinen vuokrasopimus alueesta on juuri allekirjoitettu Alajärven seurakunnan kanssa.

MAINOS
Hyönteishotellit sijaitsevat puiden katveessa.

Kuluneiden vuosien aikana pahoin pusikoitunut ja lupiinin valtaaman niitty on saatu ennallistettua ja sen ympärille kohoaa aina keväisin uutta riukuaitaa. Lupiinien kitkentää tehdään kesästä toiseen ja sen myötä niittykasvien määrä on runsastunut, samoin kuin erilaisten hyönteisten.

4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Mari Kaunisto kertoo, että tälle kesälle niityn vieraslajien torjuntaan saatiin rahoitusta Pentti Moision rahastosta. Torjuntatöihin on sen avulla ollut palkattuna viisi nuorta. Niityllä on järjestetty myös Metsäsalapoliisit museoniityllä -kerhoa kesän aikana.

Perinnepäivän ohjelmaan loppukesällä kuului paitsi niityn kasvillisuuden niittoa Jamin opiskelijoiden toimesta, myös hyönteishotellien rakentamista. Niihin rahoitusta on saatu Vuokon Luonnonsuojelusäätiöltä, ja hyönteishotelleja päivässä olivat rakentamassa Taimelan koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaat.

Hyönteishotelleja niityn puihin haluttiin rikastuttamaan niityn hyönteislajistoa entisestään. Jamin ympäristöopettaja Heli Hämäläinen kertoo, että niityn nykyinen hyönteiskanta on sellainen, että toiveena on saada jonkinlaista tutkimusta aiheesta. Tämän tiimoilta on jo oltu yhteydessä Jyväskylän yliopistoon.

– Hyönteishotellit ovat hyviä hyönteisten olosuhteiden kannalta, mutta yhtä lailla kotona voi hyönteisiä ajatellessaan jättää pihaan pientä risukasaa tai tehdä avokompostia puutarhajätteistä.

Vieraille oli perinnepäivässä tarjolla muun muassa nokipannukahvia.

– Lahosta puusta tehdyt pienet keot ovat myös hyviä hyönteisiä ajatellen. Ja metsissä tietenkin kannattaa jättää lahopuut metsään, sillä ne ehkäisevät myös tuhohyönteisten massaesiintymisiä, Hämäläinen kertoo.

Hyönteisten ohella niityn kasvusto on monipuolistunut vuosi vuodelta, kun alaa lupiinilta ja pajulta on raivattu. Hämäläinen kertoo että niityllä viihtyvät niin purtojuuri kuin ruusuruohokin, nämä molemmat perinteiset niittykasvit ovat lisääntyneet siellä selkeästi.

Lisäksi niityllä on muun muassa heinätähtimöä, nurmitäydykettä, särmäkuismaa, kissan- ja erityisesti harakankelloa. Makasiinien välissä kasvaa metsäkurjenpolvi ja lisäksi löytyy lillukkaa, vadelmaa ja herukkaa.

– Vanhojen niittykasvien palattua tänne niitystä on tullut todella kodikas, Hämäläinen kuvailee.

Kyseinen niitty on vanhaa niittylaidunta ja ensi keväänä Jamin ympäristöopiskelijat jatkavat jälleen riukuaidan tekoa niityn ympärille. Nyt aitatarpeita löytyy omasta takaa, sillä sopivaa runkoa on annettu kasvaa aidan lähelle vanhimpaan osaan.

Unelmana on, että jonain päivälle niitylle voitaisiin ottaa lampaita hoitamaan niittyä luontaisesti ja 4H-nuorille olisi siinä tarjolla työtä lampaiden hoitajana. Sitä ennen aidan on kuitenkin oltava kokonaan valmis.

Viimeviikkoisen perinnepäivässä olivat mukana JAMI Kurejoen luonto- ja ympäristöalan opiskelijat sekä Alajärven 4H-yhdistys. Tarjolla oli nokipannukahvit ja villiyrttijuomaa.

Tuula Jokiaho

Lehtimäen Pappilanmäen museoniitty niitettiin syyskesän perinnepäivässä. Niitty alkaa olla alkuperäisessä asussaan.
MAINOS
Edellinen artikkeliKuusela jäi karsintaan
Seuraava artikkeliKouluarki vakauttaa trauman kokenutta