MAINOS

JAMI 20 vuotta – ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessakin

Katri Heikinmäki ja Veera Alalantela (takana) sekä heidän lisäkseen Aina Iakkola tekivät jokaista juhlaseminaarin osallistujaa varten rintakukan.

Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla oltiin uuden edessä reilut 20 vuotta sitten, kun Järviseudun ammatti-instituutti eli JAMI syntyi. JAMI on selviytynyt niin PARAS-hankkeen velvoitteista kuin raskaan yhteistoimintamenettelyprosessin vaatineesta koulutusreformistakin. Tulevaisuuteen katsotaan positiivisin mielin.

Tänään Järviseudun ammatti-instituutti tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta ja sillä on toimipisteet Alajärvellä, Alavudella, Alajärven Kurejoella, Lappajärvellä ja Vimpelissä.

MAINOS
Juha Haapalalla on 15 vuoden kokemus talonrakentajaopiskelijoiden opettamisesta. Hän korostaa yksilöllisen opintopolun tärkeyttä.

Oppilaitoksesta valmistuu muiden muassa automekaanikkoja, kokkeja, koneistaja-levyseppähitsaajia, maaseutuyrittäjiä, merkonomeja, puuseppiä ja puutarhureita.

Alkaneella lukukaudella JAMI:ssa on kirjoilla noin 750 opiskelijaa ja käytössä 555 opiskelijavuotta. Koulutus on työelämäkeskeistä ja työelämän tarpeiden mukaista. Oppilaitos ja paikalliset yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä.

Työelämään JAMI:ssa opiskelevat nuoret ja aikuiset pääsevät tutustumaan jo opiskeluaikanaan.

Juhlan paikka

Järviseudun ammatti-instituutin 20-vuotista taivalta juhlistettiin juhlaseminaarissa, jonka aiheena oli JAMI ja muuttuva maailma. Seminaariin osallistui entisiä ja nykyisiä henkilökunnan jäseniä, oppilaitoksen hallintoon kuuluvia, yhteistyökumppaneita ja opiskelijoita. Seminaarivierailla oli mahdollisuus osallistua Lappajärven toimipisteeseen ja juhlasalissa esillä olleeseen näyttelyyn.

Juhlapuheen pitänyt ammattikasvatusneuvos Jouko Kuismin kertasi puheensa aluksi suomalaisen, ammattiin tähtäävän opetuksen historiaa aina 133 vuoden taakse. Tuolloin Suomen senaatti päätti perustaa erityisiä konstikouluja, joissa opetettiin taloustietoa.

Myös Järviseudulla oltiin ennakkoluulottomia, kun Alajärven kauppaoppilaitoksen, Kurejoen maatalousoppilaitoksen ja Lappajärven ammattikoulun omistajakunnat päättivät perustaa Järviseudun ammatti-instituutin reilut 20 vuotta sitten.

Perustamiseen vaikuttivat muiden muassa taloudelliset ja toiminnalliset sekä oppilasmäärän kehitykseen liittyvät asiat. Kuisminin mukaan taloudelliset murheet ovat olleet harmina vuosien varrella.

– PARAS-hankkeen aikaan väestöpohja ei ollut riittävän iso ja JAMI:n olisi pitänyt liittyä isompaan oppilaitokseen. Koulutusreformissa taloutta leikattiin 28 prosentilla ja tuli yt-prosessi. Se oli elämäni raskaimpia tehtäviä ja otti tiukille. Siitä selvittiin ja reformi jatkui vuoteen 2018 ja rehtori Matti Väänäsen aikaan.

Maaliskuussa 2020 iski koronapandemia ja myös JAMI joutui tekemään vuorokaudessa jättiloikan digiaikaan. Koronasta joudutaan maksamaan jättilaskua vielä pitkään.

– Osa opiskelijoista oli itseohjautuvia ja sai parempia tuloksia etäopetuksessa kuin lähiopetuksessa. Toiset syrjäytyivät ja ajautuivat ohi opinnoista. Etäopiskelu antoi paljon tietoa, mutta edelleen tarvitaan lähiopetusta ja ohjausta.

Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) toi tervehdyksensä juhlaan. Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa toi yrittäjien terveiset. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja Pentti Rentola lausui päätössanat. Juhlassa myös muistettiin pitkään oppilaitosta palvelleita henkilöstön jäseniä.

Luottoa tulevaisuuteen

Järviseudun koulutuskuntayhtymän johtaja ja oppilaitoksen rehtori Anu Raudasoja näkee ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden hyvin vahvana Suomessa.

Rehtori Anu Raudasoja, kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja Pentti Rentola ja ammattikasvatusneuvos Jouko Kuismin uskovat Järviseudun ammatti-instituutin tulevaisuuteen ja ammattikoulutuksen asemaan Suomessa.

– Ammatillista koulutusta tullaan aina tarvitsemaan, koska käytännön työntekijöitä tarvitaan. Hallitusohjelman perusteella näyttää, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei lähdetä leikkaamaan vaan siihen tulee jopa pieniä korotuksia.

Järviseudun ammatti-instituutin vahvuus on rehtorin mukaan sen pienuus, joustavuus ja ketteryys. JAMI:ssa pystytään reagoimaan työelämän tarpeisiin melko nopeasti joko yksittäisillä tutkinnon osilla tai vaikkapa kehittämällä paikallisia tutkinnon osia, jos sellaista ei ole valmiina tutkinnon tarjonnassa.

– Tätä on tehty kautta vuosien ja muutettu toimintaa sen mukaan mitä alueella on tarvittu. Pyrimme palvelemaan työelämää ja yrityksiä myös tästä eteenpäin.

Raudasoja kuvailee oppilaitoksen suhdetta koulutuskuntayhtymän omistajakuntiin mutkattomaksi. Kaupungin- tai kunnanjohtajien ja sivistystoimenjohtajien kanssa tehdään saumatonta yhteistyötä.

Anu Raudasojan mukaan JAMI:ssakin mietitään esimerkiksi tulevaisuuden koulutuksen järjestämismuotoja, lähiopetusta, digitalisaation hyödyntämistä tai tekoälyn vaikutusta tulevaisuuden ammatteihin.

Yksilöllisyys huomioon

Järviseudun ammatti-instituutin henkilöstömäärä on noin 90. Juha Haapala on toiminut 15 vuotta rakennuspuolen opettajana. Tällä hetkellä Lappajärvellä opiskelee reilu kymmenen tulevaisuuden talonrakentajaa. Opiskelijamäärissä on ollut melko aaltoilevaa ja määrä vaihdellut rakentamisen tilanteiden mukaan.

– Talonrakentajan opinnot kestävät 2–3 vuotta. Opintojen pituuteen voi vaikuttaa itse opiskelemalla kesällä oppisopimuksella, mikä nopeuttaa valmistumista.

Harjoittelujakso alkaa talonrakentajaopintojen toisen vuoden lopussa. Harjoittelu jatkuu mahdollisesti kesän yli ja kolmantena opiskeluvuotena siihen saakka kunnes valmistuu. Työssäoppiminen ja kolmannen vuoden harjoittelu on todettu toimivaksi.

– Monesti on käynyt niin, että kun harjoittelu on loppunut, on töitä saanut jatkaa armeijaan asti tai myöhemminkin.

Haapala kertoo, että nuorten motivoituminen opintoihin on ollut hänen uransa aikana värikäs maasto. Tärkeää on löytää nuorelle sellainen väylä ja yksilöllinen opintopolku, että olisi motivoitunut. Talonrakentajan koulutuksessa pyritään löytämään nuoren oma mielenkiinnon kohde alalla – esimerkkinä vaikka betonointi, runkotyöt tai kattotyöt.

– Kun opiskelija ymmärtää, mitkä mahdollisuudet ovat tarjolla, motivaatio kasvaa. Toisen asteen koulutus antaa samanlaiset mahdollisuudet jatkaa opintoja kuin lukio.

Opiskelijoita tavattiin näyttämässä osaamistaan juhlaseminaarissa. Kurejoen toimipisteessä puutarha-alan perustutkinnon toisen vuoden opiskelijat vastasivat juhlasalin koristelusta. Kukkasidontaan erikoistuvat opiskelijat taituroivat jokaiselle seminaarivieraalle rintakukat.

– Toteutimme koristelut opettajamme Heli Ketolan ohjeiden mukaan. Pääjuttuna olivat auringonkukat, joita saadaan Kurejoen toimipisteen pelloilta ilmaiseksi. Kukka-asetelmista löytyy myös helokolibrin lehtiä ja ketunhäntää.

Virpi Poikelin

MAINOS
Exit mobile version