Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat tiivistävät yhteistyötään. Tätä tukee myös Länsi-Suomen erityislaatuisuutta koko Suomen lisäarvon kasvattajana kiteyttävä visiotyö. Kasvu syntyy Länsi-Suomen suuralueella.
Länsi-Suomen maakuntien päättäjiä ja kansanedustajia kokoontui viime viikolla Helsingissä puhumaan alueen menestystekijöistä, vaikuttamisesta, infrasta, liikennestrategiasta ja hallitusohjelmasta. Tilaisuudessa puheen piti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Valmistavan teollisuuden selkäranka
Ministeri Ranne muistutti talouskurista ja faktoihin perustuvasta ajattelusta. Länsi-Suomeen hänen muistutuksensa sopii, koska asia- ja tietopohjaiseen ajatteluun nämä maakunnat ovat tottuneet.
– Tavoitteemme on, että voimme esitellä hallituskauden lopussa Suomen kartan, jossa näkyy mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti Suomea vahvistavia infrahankkeita. Ehkä jokunen toivehanke, josta ei ole hallitusohjelmassa mustaa valkoisella, etenee myös sille kartalle.
Ministerin mukaan liikenne- ja viestintäministeriölle esitetään loputtomasti toiveita tärkeistä hankkeista, joista vain osa kyetään toteuttamaan. Tällä hallituskaudella eurot kohdistetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun kaikkialla Suomessa.
Jokaisesta läntisen Suomen maakunnasta oli kutsuttu kansanedustaja nostamaan hallitusohjelmasta konkreettisia esimerkkejä yhteisistä tavoitteista ja askelmerkeistä. Keskustelussa nostettiin esille muiden muassa se, että Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi ovat tärkeitä Suomen elinvoimaisuudelle ja kasvulle. Periaatteellisesti tärkeä yleiskirjaus edesauttaa monen tasoista neuvottelua ministeriöiden kanssa, koska se velvoittaa ottamaan suuralueen tarpeet huomioon. Länsi-Suomen maakunnat muodostavat Suomen valmistavan teollisuuden selkärangan. Vaalikauden alussa laaditaan pitkäjänteinen teollisuuspoliittinen strategia, kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin strategia ja ruokaviennin kasvuohjelma. Ohjelmia ja strategioita tehdessä pitää ottaa huomioon maakuntaohjelmat ja muu maakunnissa esiin nostettu tieto. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tulee saada paremmin kiinni kansainväliseen rahoitukseen. Vihreän siirtymän rahoituksen saaminen edellyttää yritysten ja muiden toimijoiden mukaan tuloa.
Länsi syöttää, suojaa ja sähköistää
Suomen Länsi laatii visiota, jossa se määrittelee itsensä aiempaa täsmällisemmin. Kuudessa maakunnassa halutaan tuoda yhdessä esiin niiden potentiaali ja tarpeet, joita sen ulosmittaamiseen vaaditaan. Länsi-Suomen tutkimus ja osaaminen ovat koko Suomen kasvuvoima. Kasvuedellytyksiä luodaan EU-rahoituksella ja älykkäällä erikoistumisella. Kärkialoja edistetään rohkeassa etunojassa. Lännestä puuttuu kuitenkin rahoituksellinen instrumentti, jolla oleviin tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastattaisiin.
Tilaisuudessa muistutettiin, että Suomen Länsi on muiden muassa teollinen sekä perinteiltään että tulevaisuudeltaan. Se on myös kokonaisvaltaisen turvallisuusajattelun suuralue, joka tuottaa päästötöntä energiaa koko Suomen tarpeisiin. Länsi tuottaa ja kuljettaa ruokaa koko kansakunnalle. Länsi-Suomen väylät tukevat ja lujittavat koko Suomen uusiutumiskykyä ja muutoskestävyyttä.
Kun maailma muuttui viime vuonna, tämä on vaatinut uutta orientaatiota, kyvykkyyksiä sekä joustavuutta tehdä ratkaisuja – siis sitä missä Länsi on hyvä. Lännen turvallisuus- ja huoltovarmuusrannikko takaa turvatut yhteydet Pohjoismaihin, Eurooppaan ja koko maailmaan. Lännen vaihtoehto Jäämeren ratayhteydelle on reitti Merenkurkun yli Mo i Ranaan.
Länsi-Suomen visiotyötä on ollut laatimassa laaja joukko lännen maakuntien toimijoita ja pitkään maakunnallisessa työssä vaikuttaneita osaajia. Vision kokoaa yliopistonlehtori Ilari Karppi Tampereen yliopistosta.
Suomen Länsi tuottaa ja kuljettaa ruokaa koko kansakunnalle. Kuusi läntisen Suomen maakuntaa suunnittelee tiivistävänsä yhteistyötään. Askelmerkkejä koottiin Helsingissä viime viikolla.
