Sääksjärveläislähtöinen Veli-Matti Isojoki: Takaisin kouluun kirjan avulla

Veli-Matti Isojoki on koonnut yksiin kansiin ajankuvaa ja muisteloita Vimpelin yhteiskoulusta vuosilta 1962–70. Julkistamistilaisuutta vietettiin Vimpelin kirjastossa. Menneisiin vuosiin ja tapahtumiin palattiin luokkakavereiden kanssa.
Mainos[adrotate banner="3"]

– Kotitaloni varastossa oli säilynyt kaikki koulumateriaalini – kirjat, kokeet, vihkot ja koulutodistukset. Rupesin niitä penkomaan ja innostuin, että olisi kiva kirjoittaa muistelmia. Vihkojen reunahuomautuksista sain myös muistoja mieleen, kertoo Vimpelin Sääksjärveltä lähtöisin oleva ja nykyisin Jyväskylässä asuva Veli-Matti Isojoki.

Vanhan koulumateriaalin ja entisten luokkakavereiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syntyi omakustanne Takaisin kouluun. Se on omistettu Isojoen luokalle Vimpelin yhteiskoulussa vuosina 1962–70.

MAINOS

Kirja on jaettu kolmeen lukuun: Koulun aloitus, Matkan varrelta ja Koulun päättäminen. Esipuheessaan Isojoki kertoo palanneensa tarkastelemaan kouluaikaa kuin filminauhalta. Sivupersoonana, otoksina sieltä täältä. Kansien välissä on kasvua tuoreesta 11-vuotiaasta yhteiskoululaisesta ylioppilaaksi, kuvausta saksantunneilta, aikamatka luokkaretkelle Helsinkiin tai esimerkiksi piipahdus satuhahmoiksi pukeutuneen luokan penkinpainajaisiin.

Unohtamatta ylioppilaskirjoituksia. Tapahtumia, henkilöitä, ajankuvaa. Kirjan kokoamisen Veli-Matti Isojoki kertoo aloittaneensa viime joulukuussa. Toukokuussa teksti oli valmis taittoa ja painoa varten.

– Kirja on sosiologinen läpileikkaus kahdeksan vuoden ajalta. Tämä ei ole historiajuttu vaan ennemminkin kirja oman luokkani suhtautumisesta koulunkäyntiin.

Muistoja luokkakavereiltakin

Kirjaa varten Veli-Matti Isojoki kertoo lähettäneensä koulukavereilleen muistopyyntöjä. Apuna on ollut esimerkiksi Vimpelissä 60-luvulla koulua käyneiden Facebook-ryhmä. Yhdessä on kokoonnuttu luokan 25-, 30- ja 40-vuotistapaamisiin. Riemuylioppilaiden tapaaminen jäi koronapandemian jalkoihin.

Aluksi Isojoen ikäluokassa oli kaksi rinnakkaisluokkaa ja niissä yhteensä 60 oppilasta, abivuonna 22. Osa lähti keskikoulun jälkeen ammattikouluun tai siirtyi työelämään.

Koulun säännöt olivat nykynäkökulmasta katsottuna autoritaariset. Sääntöjä myös noudatettiin.

– Olimme aika kuuliaisia opiskelijoita, ahkeriakin. Luokkamme oli persoonallinen ja luokkahenki suhteellisen hyvä. Opettajien kanssa oltiin hyvissä väleissä ja ehkä meistä tykättiinkin.

Persoonalliset opettajat

Vimpelin yhteiskoulun opettajat olivat Veli-Matti Isojoen sanoin tehokkaita pakkauksia.

– Historianopettaja Anja Viekki otti Tšekkoslovakian miehityksen hyvin esille tunneillaan. Ajankohtaisista asioista tehtiin esitelmiä.

Luokanvalvojana oli äidinkielenopettaja Matti Peltonen, jota muisteltiin kirjan julkistamistilaisuudessa luokkakavereiden kesken lämmöllä. Pelkonen viljeli mustaa huumoria, jota kaikki eivät ymmärtäneet. Hän myös antoi jokaiselle tuoreelle ylioppilaalle lakkiaispäivänä tarkkaan valitsemansa kaunokirjallisen teoksen.

Opettajien näkökulma jäi kirjasta puuttumaan ja se harmittaa Isojokea.

Mitä Veli-Matti Isojoesta ja hänen luokkakavereistaan tuli koulun jälkeen? Isojoki kertoo itse haaveilleensa niin teologian, sosiaalialan kuin tekstiilisuunnittelijankin opinnoista.

Hänestä tuli sosiaalityöntekijä ja myöhemmin opettaja, joka työskenteli sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa muiden muassa Jämsässä ja Pieksämäellä. Entisistä yhteiskoulun luokkakavereista jalostui myöhemmin esimerkiksi insinöörejä, hoitajia, talousneuvos, ravintola-alan taitajia, uutispäällikkö, yrittäjiä ja opettajia.

Virpi Poikelin

MAINOS
Edellinen artikkeliFinnKatsastuksen syysarvaus on ratkaistu!
Seuraava artikkeliJohanna Rannanjärvi Hämeenkyröön innostunein odotuksin, mutta pieni haikeus mielessä