0.5 C
Alajärvi
perjantai 01.3.2024
MAINOS

Idearikas kutsumusopettaja Marja Vilkama kirjoitti Koivumäen koulun eloonjäämistaistelusta

– Kun tulin Alajärvelle vuonna 1971, niin kyläkouluja oli 15. Minut kutsuttiin pelastamaan Koivumäen koulu 1988 ja niin muutimme perheen kanssa koululle asumaan. Koulussa oli tuolloin kymmenen oppilasta, muistelee eläkkeellä oleva luokanopettaja Marja Vilkama (ent. Latvala). – Tuohon aikaan valtio vielä määritteli koulujen oppilasmäärät ja jos koulussa oli kolmena perättäisenä vuonna alle 12 oppilasta, tuli koulu lakkauttaa.

Latvalan perheestä tuli neljä lasta kouluun ja niin koulutyö jatkui pienessä kyläkoulussa.

MAINOS

Kyläkouluja lakkautettiin jo tuolloin kovaan tahtiin, niinpä oli keksittävä uusia ideoita koulutyön säilyttämiseksi Koivumäellä.

Kun Marja sai selville, että esikoulun oppilaat luetaan koulun oppilasmäärään, niin hän rupesi uutterasti puuhaamaan esikoulua koululleen.

Esikoulu koulun yhteydessä oli hyvin harvinaista vielä tuolloin 1990 -luvun alkupuolella silloisessa Vaasan läänissä. Toki päiväkodeissa ja lastentarhoissa esiopetusta oli jo annettu pitkään.

Ainoastaan Nurmon Ylijoella toimi silloin esikoulu alaluokkien yhteydessä ja niinpä Marja ja silloinen koulutoimen johtaja Aulis Hautamäki kävivät siellä tutustumassa.

Marja ryhtyi nyt innokkaasti työhön saadakseen esikoulun kouluunsa.

Kaikki vapaa-ajat hän mielellään uhrasi tämän asian eteen. Oli tutustuttava päiväkodin esiopetustoimintaan, kyseltävä esiopetusta antavilta kouluilta eri puolelta maatamme neuvoja. Oli otettava yhteyttä Opetusministeriöön, tutkittava lakitekstejä, ryhdyttävä laatimaan koululle esiopetussuunnitelmaa.

Lain mukaan kaupungin on haettava esiopetuslupaa Opetusministeriöltä.

Anomus piti siis ensin jättää koululautakuntaan, ja jos se hyväksyy sen, niin anomus menee kaupunginhallitukselle ja sieltä vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Ensimmäisellä kerralla koululautakunta hylkäsi anomuksen, mutta toisella kerralla tärppäsi.

Marjalla oli hyvät perustelut, nimittäin kunnan itäisen alueen sivukylien lapset eivät saaneet riittävästi päiväkerho- tai muuta vastaavaa opetusta verrattuna keskustaajaman lapsiin.

Toisella kerralla anomus meni kaikki asteet läpi ja kaupunginvaltuusto päätti hakea tietyn määrän esiopetuspaikkoja ja Koivumäki sai luvan aloittaa esiopetuksen.

Koivumäen koulu aloitti siis esiopetuksen vuosikausia ennen kuin se tuli pakolliseksi kunnille.

Kortekylän koulu sai myös luvan aloittaa, mutta se tuli vasta viime hetkillä mukaan.

Esikoulu pelasti jatkoon Koivumäen koulun. Myöhemmin Marja keksi vielä Pienten lasten koulun, jossa kahden kyläkoulun yhteistyö pelasi hyvin.

Koivumäen koululla oli Uudenkylän ja Koivumäen esikoulu- ja ala-aste ja Uudenkylän koulussa taas kahden kylän 3-4 ja 5-6 luokkalaiset.

Tässä mallissa säästettiin yksi opettajan virka (Koivumäellä oli vain yksi opettaja), mutta valtion avut kunta sai kahdelle kyläkoululle.

Jyväskylän yliopistolla Marja kävi esittelemässä tätä mallia kyläkoulupäivillä.

Marja kertoo olevansa kutsumusopettaja koko ikänsä.

Opettajia on hyvin monenlaisia persoonia ja heillä kullakin omat opetusmenetelmänsä.

Mutta yksi tärkeä ehto on Marjan mielestä opettajien täytettävä:

lapsen ja nuoren on koettava opettajan olevan lämmin, turvallinen ja oikeudenmukainen. Opettajalla tulee olla kyky nähdä ne kasvunmahdollisuudet, joita jokaisella oppilaalla on.

Marjan neljäs omakustannekirja Rakkaudesta kyläkouluun kertoo pienen Koivumäen koulun eloonjäämistaistelusta 14 vuoden ajalta. Kirjassa on kerrottu elävästi paitsi koulun niin myös kylän elämän arjesta ja juhlasta.

Mukana myös Marjan lapsuusajan muistelmia Hämeenlinnan ajoilta.

Silloin elettiin 1950-luvun alkupuolta. Näissä lapsuusajan tarinoissa tulee monia tapahtumia ja asioita, joita ei enää missään kohtaa. Siksi kirja voisi kiinnostaa niin nuoria kuin vanhempiakin.

Marja Vilkama teki koko työuransa Alajärvellä, yhtä vuotta lukuun ottamatta.

Hän seuraa mielenkiinnolla koulumaailmaa edelleen ja kirjoittelee ahkerasti lehtiin.

Nyt Marja asuu Lahdessa ja toimii aktiivisesti vapaaehtoisena esimerkiksi pitämällä tarinapiirejä vanhuksille. Hän on perustanut myös ukrainalaisille naisille suomenkielenkerhon.

sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät