-0.3 C
Alajärvi
perjantai 12.4.2024
MAINOS

Mielenterveyden ongelmien kanssa ei tarvitse olla yksin – entistä tasalaatuisemmat palvelut jo perustasolta alkaen

Mielenterveyden ongelmat ovat kriisissä, ne ovat lisääntyneet ja laventuneet niin koronan kuin Ukrainan sodan myötä. – Korona-aikana hoitoon hakeutuminen pitkittyi ja heti sen jälkeen alkanut sotatilanne toi uusia ongelmia, kun isovanhemmilta tai vanhemmilta perityt muistot saavat tunteet pinnalle, kertoo hyvinvointialueen terapiakoordinaattori Marjo Kankaanpää.

Niinpä HUS:n alueella Terapiat etulinjaan hankkeessa alettiin miettiä, mitä asialle pitäisi tehdä? Vanhat, hyväksi havaitut systeemit koottiin yhteen kasaan ja niiden pohjalta rakennettiin uusi toimintamalli, jossa hyödynnetään digitaalisuutta ja kognitiivista työotetta.

MAINOS

Tätä toimintamallia on nyt levitetty ympäri Suomen ja sen myötä mielenterveyspalveluiden vastaanotoille, tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle, sote-keskukseen hakeutuva asiakas saa nyt entistä tasalaatuisempaa palvelua jo perustasolta.

Kankaanpää aloitti työnsä asian parissa Etelä-Pohjanmaalla lokakuussa -22 ja hän kiertää jalkauttamassa uutta menetelmää alueen sote-keskuksiin sekä toimii terapiakouluttajana ja menetelmäohjaajana.

Terapianavigaattori kartoittaa avuntarvetta

Yksi merkittävä osa-alue uudessa toimintamallissa on terapianavigaattori, joka on tehty ammattilaisten työvälineeksi mielenterveys- ja riippuvuushoidon tarpeen arvioimiseksi. Terapianavigaattorin voi kuitenkin täyttää netissä kuka tahansa, joka pohtii omaa avuntarvettaan tai ei osaa sanoittaa syytä omalle pahalle ololleen.

Osoitteesta terapianavigaattori.fi löytyvä oirekysely on varsin laaja ja siitä näkee heti omat tuloksensa. Testi tehdään nimettömänä eikä vastauksia näe muut kuin itse. Jos on menossa hoitajan vastaanotolle, voi kirjata mukaan testin antaman kahdeksanmerkkisen tunnuksen, jonka avulla hoitaja pääsee näkemään sen ja tulokset käydään lävitse yhdessä.

Kankaanpää kertoo, että terapianavigaattori on paitsi hyvä apu ammattilaiselle hoidon tarpeen arvioinnissa, se myös motivoi ja orientoi asiakasta. Navigaattorin kysymykset sisältävät THL:n suositusten mukaiset mittarit.

Terveyskeskukseen psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle pääsee ilman lähetettä ajanvarauksella ja varhainen hoitoon hakeutuminen on järkevää.  Jos terapianavigaattorin avulla löydetään oireita tai useampiakin, pohditaan yhdessä mikä niistä on se, johon keskitytään.

Monissa tapauksissa lähetettä eteenpäin ei tarvita, vaan aloitetaan ohjattu omahoito. Se sisältää omahoidon, joka tapahtuu ammattilaisen ohjauksessa ja seurannassa.

Ohjatussa omahoidossa asiakas saa tietoa omista oireistaan ja tehtäviä, joiden avulla niitä pyritään helpottamaan. Työote on kognitiivinen. – Meillä on neljä asiaa; ajatus, tunne, kropan reaktiot ja toiminnalliset reaktiot, kun niiden muodostaman kehä on negatiivinen sisällöltään, ihminen voi huonosti. Ohjatun omahoidon avulla pyritään pysäytettyä negatiivinen kehä ja muokkaamaan se neutraaliksi, silloin asiat helpottavat.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Erja Pakkala, psykiatrinen sairaanhoitaja Taru Koskela ja riippuvuustyöntekijä Suvi Matila palvelevat Järvi-Pohjanmaan Miepä-yksikössä.

– Omia ajatuksiaan voi muokata, sillä ajatukset ovat valintoja. Voimme kohdata tunteemme eri tavalla, voimme toimia eri tavoin ja voimme puuttua kehon reaktioihin, Kankaanpää toteaa ja kiittää omahoitoa siitä, että se antaa asiakkaalle itselleen ratkaisun mahdollisuudet.

Ohjattu omahoito voidaan aloittaa nopeasti edellyttäen, että oireet eivät ole vielä niin vaikeatasoisia, että asiakas pystyy ottamaan vastaan tietoa ja tehdä harjoituksia.

Ohjattu omahoito on 1-3 käyntikerran mittainen, jonka jälkeen mietitään oliko apu riittävä, vai tarvitaanko muuta.

Järvi-Pohjanmaan Miepä-yksikössä terapianavigaattori ja ohjattu omahoito on otettu käyttöön aktiivisesti alkusyksystä viime vuonna. – Kun asiakas täyttää terapianavigaattorin ennen käyntiä saamme oirekuvaa jo ennalta tietoon. Tällöin käynnillä ei kulu aikaa erilaisten oirelomakkeiden täyttämiseen, kertoo psykiatrinen sairaanhoitaja Suvi Matila.

– Tämä on tehokasta, kun käynnillä päästään heti käsittelemään asiakkaan haasteita. Meidän tiimillämme terapianavigaattorista on positiiviset kokemukset.

– Tällä hetkellä yksiköstämme on vuoden mittaisessa terapiat etulinjaan kognitiivisen lyhytterapian koulutuksessa psykiatriset sairaanhoitajat Erja Pakkala ja Taru Koskela. Koulutusta tulee kaikille saataville myöhemmin.

Kognitiivista lyhytterapiaa omasta sote-keskuksesta

Mikäli avun tarve on edelleen olemassa, vaihtoehdoksi tulee perustasolla toteutettava lyhytkestoinen kognitiivinen lyhytterapia. Jokaisen maakuntamme sote-keskuksen alueella on sairaanhoitajia kouluttautumassa tähän, joten toiminta saadaan täysipainoisesti käyntiin heidän valmistuttuaan.

Kognitiivisessa lyhytterapiassa on kymmenen käyntikertaa, joiden osakokonaisuuksien sisältö on määritelty. – 70 prosenttia perustasolla hoidettavista mielenterveyden ongelmista on ahdistusta ja masennusta. Lisäksi käsitellään muun muassa paniikin hoitoa, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja riippuvuuksia ja unettomuutta.

Kun lyhytterapia on käyty ja mikäli asiakas on edelleen avun tarpeessa, arvioidaan jälleen, onko suunta erikoissairaanhoitoon vai esimerkiksi Kelan pitkäaikaiskuntoutukseen.

– Tämä toimintamalli lähtee perustasolla ohjatusta omahoidosta, jossa iso osa vastuusta on asiakkaalla itsellään. Sen jälkeen porras portaalta otetaan vahvemmat keinot käyttöön, Kankaanpää kuvailee.

Kankaanpää kertoo, että tähänastiset kokemukset uudesta yhtenäisestä toimintamallista ovat hyviä. Asiakkaiden ymmärrys siitä, että he voivat itse vaikuttaa omaan oloonsa on lisääntynyt ja negatiivisen kierteen katkaisu on onnistunut harjoitteiden avulla monissa tapauksissa. Myös ahdistuneisuuden ja huolestuneisuuden hallintaan on saatu hyviä työkaluja.

Tuula Jokiaho

sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät