-0.3 C
Alajärvi
perjantai 12.4.2024
MAINOS

Soinin uusi kunnanjohtaja Maija Pihlajamäki ei epäröi haasteisiin tarttuessaan

Soinin uusi kunnanjohtaja Maija Pihlajamäki on aloittanut tehtävässään maaliskuun alussa.

Lehtimäeltä kotoisin oleva Pihlajamäki kokee tulleensa takaisin kotiin, josta ei koskaan edes halunnut lähteä. – Sydämeni ja jalkani ovat tässä maaperässä ja täällä olen kotona. Pois lähdin vain siksi, että halusin opiskella ja edetä urallani.

MAINOS

– Mitä enemmän olen työskennellyt maailmalla Helsingistä Brysseliin ja Viroon sekä viimeksi Ylitorniolle, sitä enemmän koen, että pieni on kaunista ja vähempikin riittää. Alkuperäinen haaveeni palata näille seuduille takaisin, on ollut oikea.

Pihlajamäki ei ole missään vaiheessa menettänyt yhteyttä kotiseutuunsa, sillä hänen sukulaisensa ja ystävänsä ovat täällä. Hänen vanhempiensa kuoltua 20 vuotta sitten Maija peri kotitalonsa Lehtimäen Suokonmäeltä, näkötornin juurelta.

Vanhasta kotitalosta tuli hänelle tukikohta, jonne hän palasi aina lomillaan ja myös etätöihin jo sinä aikana, jolloin etätöistä ei vielä paljon puhuttu. – Suokonmäellä ollessani tiedän, kuka olen ja minne kuulun.

Koti Suokonmäellä pysyy rakkaana tukikohtana edelleenkin, mutta Soinin uusi kunnanjohtaja on nyt ennen muuta soinilainen ja hänen vakituinen osoitteensa on Soinissa. Suokonmäeltä hänet löytää vapaa-ajalla, mutta Pihlajamäki näkee tärkeäksi, että kunnanjohtaja asuu omassa kunnassaan ja on sen elämänmenossa kiinni myös virastoajan ulkopuolella.

Vaiheikas työura

Maija Pihlajamäki oli ennen Soiniin muuttoaan Ylitornion kunnanjohtajana 2,5 vuoden ajan. Lappiin hän lähti yli kymmenvuotisen pestin jälkeen Helsingistä Ammattiliitto Jytyn puheenjohtajan tehtävistä.

Vaikka äkkiseltään ajattelisi, että työntekijöiden edunvalvoja vaihtoi tehtävässä tuolloin työnantajan puolelle, niin aivan noin yksiselitteinen asia ei ole. – Olin jo 60 henkilöä työllistäneessä liitossa työnantajan roolissa, vaikka työssäni muuten keskityin lähinnä kuntasektorilla työskentelevien jäsenten edunvalvontaan, Pihlajamäki kertoo.

Kunnanjohtajaksi siirtyessään hän lähti tarkastelemaan samoja asioita eri kulmasta, joten monet asiat olivat ennestään tuttuja, mutta paljon uuttakin kunnan johtaminen toi tullessaan. Ehkä suurin yllätys oli byrokraattisuus ja asioiden valmistelujen hitaus sekä monivaiheisuus ja se, että kunta on kaikissa toimissaan niin julkinen. Kaikki on avointa jo asioiden valmisteluvaiheessa.

Syy sille, että Ylitornio sai jäädä taakse ja Pihlajamäki saapui Soiniin, löytyy kaipuusta kotiseudulle. – Toinen jalkani on aina ollut Lehtimäellä lapsuudenkodissani, seudulla, jossa ovat ystäväni ja sukuni. Ylitorniolla minulla ei ollut ketään, joten vapaa-aika oli melko yksinäistä.

Pihlajamäki ei itse hakenut Soinin kunnanjohtajan tehtävää, vaan hän antoi suostumuksensa tulla huomioiduksi valintaprosessissa.

– Tämä oli minulle mahdollisuus palata kotiseudulle ja olen todella iloinen siitä, että minut valittiin.

Soinissa on tehty oikeita asioita

Pihlajamäen mukaan Soiniin oli hyvä tulla, koska täällä on selvästi tehty asioita oikein. Hän on seurannut alueen elämänmenoa lehtien kautta sekä sen mukaan, mitä sukulaiset ja ystävät ovat kertoneet.

Soinissa tehdyt satsaukset lapsiperheisiin saavat uudelta kunnanjohtajalta vankan kannatuksen ja hän on ilahtunut niistä toimenpiteistä, joita kunnan uusi elinvoimapaketti sisältää. Näitä ovat muun muassa korkeakouluista valmistuneiden huomioiminen ja asuntojen vuokrahinnan alennus paikkakunnalle muuttaville.

Tällä hetkellä Pihlajamäen työajasta suuri osa menee tutustuessa siihen, miten asioita Soinissa tehdään ja ketkä niitä tekevät. Aluksi hän tutustuu kunnan työntekijöihin ja luottamushenkilöihin, sitten yrityksiin ja yhdistyksiin ja samaan aikaan hoitaa kunnanjohtajalle tulevia juoksevia asioita.

– Olen itse tänne halunnut, joten haluan tehdä koko sydämestäni töitä Soinin ja soinilaisten hyväksi.

Soinissa ja tällä alueella yleensäkin Pihlajamäki arvostaa korkealle asenteen, että asioita tehdään yhdessä. – Täällä on hyvä yhteishenki, halutaan oman kunnan parasta ja ollaan valmiita tekemään asioita sen eteen.

Tätä eteläpohjalaista tapaa tehdä, eikä jäädä odottelemaan, että joku muu, tai kunta tekee, Pihlajamäki arvostaa erityisen paljon muualla viettämiensä vuosien ansiosta.

Vahva ja räiskyvä persoona

Kun Maija Pihlajamäeltä kysytään, millaisen ihmisen soinilaiset saivat kunnanjohtajakseen, on nopea vastaus: vahvan ja räiskyvän persoonan.

Hetken mietittyään Maija jatkaa, että hän tuo mukanaan osaamista ja kokemusta, sillä 2,5 vuoden aika kuntajohtajana ei ole ollut aina helppo, mutta opettavainen se on ollut. Hän tuo myös uskallusta tarttua haasteisiin, koska taustalla on pitkä johtajakokemus erilaisista tehtävistä sekä verkostoja valtakunnan tasolle saakka niin kuntapuolelle kuin poliittisiin päättäjiinkin.

Johtajana hän haluaa olla helposti lähestyttävä, tasapuolinen, oikeudenmukainen ja kuunteleva. Hän haluaa muodostaa oman mielipiteensä eri asioihin, eikä vain seurata valmiiksi esitettyä kantaa.

Pihlajamäki uskaltaa myös rehdisti sanoa omia mielipiteitään ja koska Soinissa sekä muutenkin vahvalla tuulivoiman ja sen rakentamisen alueella ollaan, on uudelta kunnanjohtajalta aivan pakko kysyä myös tuulivoimasta.

Pihlajamäki tunnustaa, että vaikka hän kannattaa tuulivoimaa ja näkee niiden tuomien verotulojen merkityksen etenkin pienille kunnille, niin aivan ongelmattomasta asiasta ei ole kysymys.

– Joku tolkku pitäisi olla niissä määrissä, mitä tuulivoimaa rakennetaan Länsi-Suomeen ja vieläpä lähelle asutusta.

Kohtuullisissa määrissä ja sopiviin sijanteihin rakennettuna tuulivoima saa siis Pihlajamäeltä kannatusta, mutta hän ymmärtää hyvin sen, että aivan tupansa nurkalle kukaan ei tuulivoimaa halua.

Pienen kunnan itsenäisenä pysymisestä kunnanjohtaja tunnustaa, että se ei ole helppoa. – Olemme tilanteessa, jossa pienten ja vähän isompienkin kuntien on ikään kuin keksittävä itsensä uudelleen.

Hyvinvointialueiden kaavailemat leikkaukset perusterveyden palveluihin saavat Pihlajamäen pohtimaan, käynnistettiinkö alueiden toiminta liian pikaisesti. Palvelujen piti olla hyvinvointialueiden keskiössä, mutta valmistelujen aikana ehdittiin rakentaa vain byrokratiaa. 

Vielä muutama vuosi sitten lähes joka kunnassa oli tarjolla terveydenhuollon palveluja, mutta mikä on tilanne lähitulevaisuudessa? Kehitys on hyvin huolestuttava.

– Entä mitä hyvinvointialueiden jälkeen kuntiin jäävällä rahalla nyt ja tulevaisuudessa saa?

– Kunnilta ollaan koko ajan viemässä rahaa, mutta velvoitteet lisääntyvät. Jos seuraavaksi on säästettävä sivistyspuolelta, niin kuka enää haluaa asua kunnassa, joka ei voi tarjota mitään?

– Kuntien tulee nyt ärhäkkäästi ajaa omia etujaan, Pihlajamäki korostaa ja miettii, onko suunta nyt se, että kuntia yritetään ajaa väkisin kuntaliitoksiin tai jopa seutukuntia tai koko maakuntaa koskeviin liitoksiin?

Se, että väki vähenee, on tosiasia ja Pihlajamäen mukaan tässä tilanteessa tärkeintä on pitää huolta olemassa olevista asukkaista, jotta he ovat tyytyväisiä ja haluavat asua omassa kotikunnassaan. Toivottavasti kuntalaisten tyytyväisyys kuuluu muuallekin ja houkuttelee kuntaan jopa uusia muuttajia.

Tuula Jokiaho



sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät